Joosef Mathesius oli hankkinut Uppsalassa tai jossakin Saksan yliopistossa maisterin oppiarvon ja toimi vuodesta 1630 Kalajoen kappalaisena. Mentyään naimisiin kirkkoherran tyttären kanssa tämä oppinut ja tarmokas mies oli kuin itseoikeutettu seuraamaan appeaan Kalajoen kirkkoherrana 1648. Vuodesta 1655 hän toimi myös lääninrovastina. Hän edusti Pohjanmaan pohjoisosan papistoa vuoden 1655 valtiopäivillä ja oli 1657 Tornion maakuntapäivillä Pohjanmaan ja Länsipohjan papiston puhemiehenä.

Suurten sotien jälkeen rovasti hankki 1650- ja 1660-luvulla tarmokkaasti asukkaita Kalajoen monille autiotiloille. Virkojensa, varakkuutensa ja sukulaisuussuhteidensa takia Joosef Mathesiuksella oli suuri arvovalta koko maakunnassa, ja hän näkyy nauttineen myös Kalajoen talonpoikien täyttä luottamusta, ellei oteta huomioon paria ilmeistä riitapukaria. Jo 1650- ja 1660-luvulla Mathesius joutui puolustamaan talonpoikien oikeuksia Ikalaporin vapaaherrakunnan haltijan Schering Rosenhanen virkamiehiä vastaan mutta pysyi silti hyvissä väleissä vapaaherraankin. Vuodesta 1670 lähtien rovasti joutui sen sijaan jatkuvasti selkkauksiin vapaaherra Axel Rosenhanen kanssa tämän pyrkiessä uudistamaan vapaaherrakunnan hallintoa tavalla, jota kalajokelaiset eivät sietäneet. Tässä monivaiheisessa riidassa, jossa pitäjä joutui vetoamaan valtakunnan hallitukseenkin, rovasti Mathesius oli pitäjän vastarinnan ilmeinen johtaja ja menestyi maaherra Johan Graanin tukemana varsin hyvin aina siihen saakka, että Pohjanmaan suurläänitykset peruutettiin 1674. Rovastin vaikuttimena oli osaksi sukulaisista huolehtiminen, ja hän onnistuikin lopulta järjestämään, että nimismiehen virka periytyi hänen kälynsä puolisolta Olli Laurilalta tämän vävylle. Nähtävästi Mathesius oli kyllä myös periaatteessa pohjalaisille vierasta aatelisvaltaa vastaan.

Edeltäjiensä tavoin Joosef Mathesius oli suurviljelijä, jolla oli pappilan lisäksi hallussaan Etelänkylän Heusala viimeistään vuodesta 1637 ja saman kylän Ojala vuodesta 1642. Talojen tuotteista, suuresta palkasta ja lohenpyynnistä Rahjan saaristossa kertyi paljon myyntitavaraa, jota Mathesius kuljetutti etenkin Ruotsiin omalla laivallaan, ja hän rakennutti aluksia myös myytäväksi. Niinpä hän myi 1668 Hudiksvalliin noin 11 syltä pitkän kannellisen, luultavasti kolmimastoisen aluksen, joka kantoi noin 70 lästiä eli 840 tynnyriä tervaa ja oli sen ajan pohjalaiseksi laivaksi varsin suuri. Rikas rovasti koulutti vaivattomasti kuusi poikaansa ja tuki tuntuvasti tyttäriensäkin perheitä. Mathesiuksen valitustustasoa osoittaa, että noitavainot sivuuttivat hänen aikanaan Kalajoen: siellä nostettiin vain pari kannetta noituudesta ja niissäkin syytetyt vapautettiin. Hänen seuraajansa viritti muutamassa vuodessa kymmenkunta noitajuttua.

Vanhemmat

Salon kirkkoherra Matti Yrjönpoika Mathesius ja hänen puolisonsa Margareeta

Puoliso

viimeistään 1635 Susanna Pietarintytär, kuollut aikaisintaan 1689, vanhemmat Kalajoen kirkkoherra Pietari Mikonpoika Arctophilacius ja Margareeta Östenintytär Sursill