Senja oli vasta 5-vuotias, kun hänen äitinsä kuoli. Luoman suurperhe käsitti myöhemmin isän, äitipuolen, täysveljet, sisaret, sisar- ja velipuolet sekä näiden jälkeläisiä. Senja-tätiä alettiin kutsua Sessa-tädiksi. Senja Luoma halusi kehittää itseään ja osallistui innolla nuorisoseuratoimintaan. Vetelin nuorisoseuran naisjäsenet perustivat 1908 naisvoimisteluseura Katajan, jonka johdossa Senja oli 1912–20. Hänen innostava johtamistaitonsa tuli jo tällöin esille. Katajaiset voittivat Etelä-Pohjanmaan nuorisoseurapiirin kilpailuissa 1912–13. Senja Luoma yksi niistä viidestä Vetelin naisesta, jotka miesten mukana lähtivät vapaussotaan. Hän toimi muonitustehtävissä mm. Haapamäellä. Sodan päätyttyä Senja oli Vetelin suojeluskunnan naisjärjestössä puheenjohtajana toteuttamassa oman suojeluskuntalipun hankintaa. Lotta Svärd -yhdistys perustettiin Veteliin myöhemmin.

Senja Luoma halusi oppia ja opettaa lähinnä elämän käytännön tehtävissä. Hän kävi Ilmajoen kansanopiston 1911–12. Hänen koulunkäynnistään tiedetään vielä, että hän olisi ollut Hämeenlinnan Siipikarjahoitokoulun oppilaana ja osallistunut 9 kk:n neuvojakurssille Haapaveden puutarhakoulussa. Taitotieto lisääntyi, kun Senja Luomalle tarjottiin “kiertävän apulaiskasvitarhurin” paikkaa 1916 alueena Kokkola, Kälviä, Ullava, Kaustinen ja Veteli. Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran neuvojat istuttivat vuonna 1916 1 804 marjapensasta, 147 koristepensasta ja 22 muuta pensasta. Kirjeissään ystävilleen “kasvitarhan hoidon neuvoja” kertoo, kuinka puutarhainnostus lisääntyy: “Tilataan pensaita, omenapuita, raparperia, mansikoita y.m.”

Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran palveluksessa Senja Luoma oli 1918, jolloin hän asui Ilmajoella. Tämä oli ainoa vuosi, jonka hän oli oman maakunnan ulkopuolella. Pysyvästi Keski-Pohjanmaan maanviljelysseuran palvelukseen Senja Luoma tuli 15.4.1919 ja oli seuran kasvitarha- tai kotitalousneuvojana kuolemaansa saakka. Vetelissä tunnettiin Senja Luoma parhaiten vain Sessa-tätinä ja Sessana, niin myös laajalla alueella Keski-Pohjanmaata. Kannuksen maamieskoulun aloittaessa toimintansa 1925 Senja Luoma sai tehtäväkseen lyhyellä varoitusajalla organisoida koulun keittolan emännyysasiat. Hän asui pisimpään Himangalla, missä hänet tunnettiin ja muistetaan parhaiten “kerhoneuvojana”. Jo vuonna 1927 Sessa oli neuvojana Himangalla ja muutti pysyvästi kuntaan helmikuussa 1931. Puutarhakasvien kasvattamisen alkuunlähtö Himangalla on ollut Senja Luoman innostavan neuvontatyön tulosta. Lähes joka talon pihalle perustettiin ryytimaa. Koristepensaat, kuten sireenit, Sessan istuttamana koristavat vieläkin monia kotipihoja. Samanaikaisesti hän järjesti ruoanlaitto-, ompelu- ja muita kotitalouskursseja. Maanviljelysseura myönsi Senja Luomalle 1927 1 000 markan stipendin opintomatkaa varten Tanskaan.

Häneltä liikeni aikaa kirkonkylän nuorisoseuran toimintaan. Kun lottatyö vakiintui 1930-luvulla, oli Sessa mukana. Hän oli Himangan Lotta Svärd -yhdistyksen puheenjohtajana 1933–34. Useita vuosia hän oli muonitusjaoksen päällikkönä ja toimi keräyspäällikkönä 1931–33. Hän toimi pitkään Keski-Pohjanmaan Naisten raittiuskeskuksen johtokunnassa. Keskipohjanmaa-lehden pitkäaikaisena asiamiehenä hän teki tunnollista työtä. Himanka oli hänen toinen kotiseutunsa. Hänen kerrotaan sanoneen: “Kyllä minä Vetelistä tykkään, mutta Himangalle minä laitan vanhanpiian mökin.”

Helmikuussa 1930 hän oli perustamassa Himangan kotiseutuyhdistystä. Hän oli ensimmäisen johtokunnan varapuheenjohtajana ja sittemmin johtokunnan jäsenenä kuolemaansa asti. Kiertävänä neuvojana Senja Luoma oli valmis keräämään esineistä kotiseutumuseoon. Talvisodan alkaessa Sessa oli alusta alkaen lottana huoltamassa rintamalle lähtevien miesten asusteita kuntoon. Joulukuun viimeisellä viikolla 1939 hän oli ollut laittamassa sotilaille paketteja ja työskennellyt aamusta iltaan. Vuoden vaihtuessa hän halvaantui vuodepotilaaksi ja kuoli Himangan Pajalassa parin viikon kuluttua. Hänet haudattiin ensimmäisen kotiseudun Vetelin hautausmaalle, jonne himankalaisten, toisen kotiseudun, aloitteesta on pystytetty pieni muistomerkki.

Vanhemmat

talokas Kalle Kustaa Luoma ja Ruusa Lusiina Kuorikoski

Puoliso

Senja Luoma ei ollut naimisissa.