Huhtikuussa 1868 perustetun Kuusamon kunnan kahden ensimmäisen vuosikymmenen merkittävämmäksi luottamushenkilöksi nousi kiistatta lukkari Juho Heikki Luoma. Lisäksi ahkera ja tunnollinen Luoma toimi valtiopäivämiehenä kaksilla valtiopäivillä 1880-luvulla.

Juho Heikki eli Johan Henric Luoma syntyi 4.2.1840 Josef eli Jooseppi Mursun ja Greta Maria Säkkisen perheeseen Kuusamon Oijusluomalla. Hän muutti 18-vuotiaana Ouluun Johan Henrik Oijusluoma -nimisenä renkinä, astui sotapalvelukseen, avioitui ja muutti kymmenen vuoden kuluttua Kuusamoon.
Täällä oli juuri kuollut lukkari Herman Määttä, ja virkaa hoiti Juho Heikin isä Jooseppi Mursu. Seurakunnan uudeksi lukkariksi valittiin vuonna 1868 aliupseeri Juho Heikki Luoma.

Luoma johti vastaperustettua kuntaa

Huhtikuussa 1868 perustettiin Kuusamon kunta, jolloin maalliset asiat siirtyivät kirkolta perustetulle kunnalle. Juuri Kuusamoon muuttanut nuori lukkari Luoma valittiin kunnallislautakunnan varaesimieheksi. Tästä alkoi Luoman hyvin merkittävä luottamusmiestoiminta. Hän toimi ensimmäisen kerran pöytäkirjan laatijana ja allekirjoittajana 31.5.1868.

Luoman kunnallispoliittinen kausi kesti lähes 20 vuotta. Tuona aikana hän toimi mm. kunnallislautakunnan esimiehenä, suostuntaveron takseerinkimiehenä, kruununmakasiinin avainten tallehtijana sekä kunnan- ja köyhäinkassanhoitajana. Kun valittiin valtiopäiville edustajat Kemin tuomiokunnasta, oli Luoma yhtenä valitsijamiehenä.

Kun kunnalla oli ajettavia asioita, lukkari Luomalle uskottiin asioiden hoitaminen eteenpäin. Kun valtio möi tukkipuita Kuusamon metsistä, joita kuusamolaiset pitivät ominaan, Luoma valittiin asianhoitajaksi. Hänen johdollaan kunnallislautakunta vaati, että tulevassa isossajaossa manttaalin tulee olla 12 000 tynnyrinalaa eli n. 6 000 hehtaaria.

Luoman aktiivinen toiminta ulottui laajemmallekin. Kun Kuolion ja kirkonkylän välille Maanselkään tarvittiin kievaritalo, lukkari Luoma toimi urakoitsijana.

Luoma toimi viiden vuoden ajan postinkantajana Oulun ja Kuusamon välillä. Kun lähin ruutikauppa oli Oulussa, Luoma haki ruudin myyntilupaa omistamalleen Kuuselan tilalle.

Luoma seurakunnan todellinen vaikuttaja

Kuusamon seurakunnassa lukkari ja kellonsoittaja Luoma edusti jatkuvuutta. Hän toimi kirkkoneuvoston jäsenenä kuolemaansa saakka. Hänen aikanaan kirkkoherran tehtäviä hoiti kaikkiaan kuusi eri henkilöä. Kun lestadiolainen herätysliike levisi voimallisesti myös Kuusamoon herättäen voimakasta tunnekuohua puolesta ja vastaan, Luoma toimi tasoittajana ja rauhoittajana.
Erityisen tärkeää hänelle oli raittiustyö niin kirkon, kunnan kuin valtiopäivämiehen toimia hoitaessaan.

Lukkari Luoma valtiopäivämiehenä

Juho Heikki Luoma toimi vuosien 1882 ja 1885 valtiopäivillä talonpoikaissäädyssä Kemin tuomiokunnan edustajana.

Valtiopäivien valiokunnissa tai talonpoikaissäädyssä Luoma oli ahkera aloitteiden tekijä tai hän tuki toisten edustajien aloitteita. Monet aloitteet käsittelivät koulujen perustamista eri puolille Suomea. Hän vaati opettajille lisää palkkaa. Hän tuki suomen kielen aseman vahvistamista.

Terveydenhoidon edistämiseksi Luoma esitti lääkäripalvelujen saamista Kuolajärven eli nykyisen Sallan, Kuusamon ja Jokijärven eli nykyisen Taivalkosken kuntiin. Hän teki aloitteen kesämaantien rakentamisesta Kuusamon kirkolta Venäjän rajalle ja siitä Kieretin kylään Valkean meren rannalle. Luoman esityslistalla oli isonjaon toimittaminen Kuusamoon, Iijoen perkaaminen uittoa varten ja viinanpolton vastustaminen. Ehtipä hän tukea maattomille maan saamista.

Luomalla laulunlahjat

Luomalla oli myös hyvät laulunlahjat. Tästä kerrotaan Juusolassa, jonne kirkonkylästä on matkaa noin 15 kilometriä ja jossa Luoma asui vähän aikaa. Kun kirkonkylässä kokous päättyi ja Luoma tuli kokoustiloista ulos ja lähti kotimatkalle, tai asuessaan kirkolla lähti käymään Juusolassa atimoissa, niin hänen puhe- tai lauluäänensä kuului Juusolaan saakka. Silloin tiedettiin Juusolassa panna savusauna lämpiämään.

Juho Heikki Luomalla ja hänen vaimollaan Kaisa Gretalla os. Korvela oli kolme lasta: Toivo, Olga Matilda ja Johan Lemmitty.

Ahkeran ja monessa mukana olleen Juho Heikki Luoman elämä päättyi hänen kotonaan kirkonkylän Vänrikinniemellä vuonna 1888. Seppo Ervasti kirjoittaa hänestä Kuusamon historiassaan: Ainoastaan 48-vuotiaana kuusamolaiset joutuivat saattamaan hautaan kuntansa 1800-luvun suurimman vaikuttajayksilön.

Vanhemmat

Josef eli Jooseppi Mursu, Greta Maria Säkkinen

Puoliso

Kaisa Greta os. Korvela