Johan Lagus syntyi 14.11.1818 Paavolassa. Hänen isänsä oli Paavolan kappalainen Johan Lagus ja äitinsä Kalajoen kappalaisen tytär Beata Maria Meurling. Lagus valmistui ylioppilaaksi 7.6.1842, ja hänet vihittiin papiksi 19.12.1844. Pappisvihkimyksen saatuaan hän toimi aluksi isänsä apulaisena Paavolassa sekä vt. kirkkoherrana Hyrynsalmella ja Hailuodossa. Vuonna 1859 hänestä tuli Siikajoen kappalainen ja vuonna 1864 Paavolan kappalainen, josta virasta hän siirtyi Kuusamon kirkkoherraksi 1.5.1877, 59-vuotiaana.

Johan Lagus ei viipynyt Kuusamossa pitkään. Hän oli toisaalta Kuusamoon saapuessaan jo varsin iäkäs, ja toisaalta seurakunnan kaitseminen saattoi käydä hänelle henkisesti hyvinkin raskaaksi ja yksinäiseksi: Lagus oli itse vahvasti herännäinen, ja tuolloin lestadiolaisuus oli Kuusamossa voimakas suuntaus ja eli suoranaista valtakauttaan.

Niin kuin edellistenkin kirkkoherrojen myös Laguksen huolena Kuusamossa oli kansanopetus. Hänen tullessaan Kuusamoon oli seurakunnan väkiluku 6 445 henkeä. Laguksen tekemän tilaston mukaan kouluikäisiä lapsia oli Kuusamossa tuolloin 990. Vuonna 1878 hän palkkasi katekeetaksi lukkari Herman Määtän. Määttä opetti eri puolilla pitäjää kahdeksana kuukautena vuodessa lapsille sisälukua, raamatunhistoriaa, laskentoa, kirjoitusta sekä virsiä.

Kirkkoherra Lagusta pidettiin aikanaan Kuusamossa synkkänä ja vähäpuheisena, jopa vihaisena miehenä. Hänen kerrottiin nauraneen seurakunnan paimenena ollessaan vain kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran kirkkoherra purskahti nauruun, kun morsiamen hame putosi kesken vihkitoimituksen nilkkoihin. Toinen tilaisuus nauruun Lagukselle tuli vasta silloin, kun hän oli lähdössä Kuusamosta. Lähtönsä edellä hän piti pappilan pihalla huutokaupan, jossa möi koko karjansa. Kun kirkkoherra päästi kevättalvisena huutokauppapäivänä karjan pihalle, arastelivat lehmät lunta mutta sonni hyppäsi korkean lumikinoksen päälle ja liukastui saman tien selälleen. Kun se teutaroi sorkat taivasta kohti päästäkseen ylös, nauroi kirkkoherra toisen kerran. Tämä nauru jäi paikalla olleiden mieleen, ja siitä kerrottiin vielä kymmeniä vuosia jälkeenpäinkin suurena ihmeenä.

Kirkkoherra Laguksen totisuuteen ja luoksepääsemättömyyteen lienee vaikuttanut hänen herännäisyytensä, joka sai hänet vieroksumaan maailmaa. Lestadiolaisuutta kohtaan hän tunsi suoranaista vihaa. Tämä tuli esille rippikoulussakin, jota pitäessään Lagus palasi opetuksessaan yhä uudestaan lestadiolaisuuteen pitäen sitä vahingollisena uskonsuuntana. Sanottiin, ettei hän vihannut vain lestadiolaisuutta vaan myös lestadiolaista ihmistä. Jos kirkkoherra tiesi, että joku hänen rippikoululaisistaan oli lestadiolainen, sai tämä ankarat nuhteet ja tiukan kehotuksen hylätä lestadiolaisuus harhaoppina.

Johan Lagus lähti Kuusamosta vuonna 1880 ja siirtyi Sieviin kirkkoherraksi. Hän sai rovastin arvon vuonna 1883 ja kuoli Sievissä 11.5.1901.

Vanhemmat

Paavolan kappalainen Johan Lagus ja Beata Maria Meurling

Puoliso

Katarina Käyräkangas

Lähdeluettelo