Armas Kosonen suoritti asevelvollisuuden Riihimäen kenttälennätinpataljoonassa, ja hänet kotiutettiin kersanttina. Suojeluskunnassa hankittu valioluokan harrastajamerkki oli yksi syy siihen, että Kosonen kutsuttiin päällystökoulutukseen, ja hänen viimeinen sotilasarvonsa oli kapteeni.

Kosonen tuli rautatieläisenä ensimmäisen kerran Haapajärvelle 1933. Sota-aika kului rautatieupseerina Kajaanissa. Hänen tehtävänään oli vastata sotatarvikekuljetuksista alueella Iisalmi–Kontiomäki–Hyrynsalmi sekä toiseen suuntaan Vaala–Lieksa. Kajaanissa kului kahdeksan vuotta ja vuoden 1956 jälkeen Nivalassa kolme vuotta. Virkauran muu aika kului Haapajärven asemapäällikkönä aina eläkkeelle jäämiseen saakka.

Merkittävän päivätyön Armas Kosonen teki Haapajärven vanhainkotiyhdistyksen puheenjohtajana 1965–1985, minkä jälkeen hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi. Kunnanvaltuustoon Kosonen kuului 1961–1968 ja siitä vuosi 1965 valtuuston puheenjohtajana, kauppalanhallituksen jäsen hän oli 1967–1968, matkailulautakunnan pj. 1955–1968 ja jäsenenä 1977–1984, kansalaisopiston johtokunnan pj. 1964–1972, paikallissairaalan ja Maaselän terveyskeskuksen kl:n liittovaltuuston jäsen 1973–1988, kulttuurilautakunnan jäsen 1970–1972 ja kauppalan suunnittelutoimikunnassa 1968–1972.

Armas Kososen harrastustoiminta oli monipuolista. Jo nuorukaisena hän aloitti nuorisoseuratyössä, hän esiintyi usein urheiluseura Sievin Lylyn tilaisuuksissa, ja heti vapausodan jälkeen hän liittyi suojeluskuntaan. Sotien jälkeen harrastuksiin kuului reserviupseeri- ja rotarytoiminta sekä puoluetyö kansallisen kokoomuksen riveissä. Hän oli vuosikymmeniä Haapajärven kalastuskunnan sekä metsästysseura Haapajärven Eräveikkojen sihteerinä. Hänen harrastuksiinsa kuului myös partiotoiminta. ”Ikuinen partiolainen” sai kipinän partiotoimintaan vapaussotatalvena Kokkolassa ja myöhemmin Vaasassa. Haapajärven Eräpartion vetäjänä ja tukijana Kosonen tunnettiin kuolemaansa saakka.

Armas Kososen harrastuksista on ollut myös valtakunnallista hyötyä. Esimerkiksi maaherran luvalla tapahtunut linnunmunien keräily ja 280 lintulajin munakokoelman lahjoitus Helsingin yliopistolle oli sellainen. Kokoelma on Viikin koetilalla maa- ja metsätieteen opiskelijoiden käytössä. Eläinten preparointiin Kosonen innostui 1933, ja hänet tunnettiin alan taitajana, joka täytti satoja lintuja ja muita eläimiä haapajärvisille.

Perhosten keräilyyn Kosonen kertoi saaneensa idean kauniin liuskayökkösen esityksestä Kellon aseman pihanurmikolla. Kososen laajassa kokoelmassa olivat lähes kaikki seitsemänsataa suurperhosta. Oulun yliopisto sai 17.4.1994 Kososen jäämistöstä haltuunsa yli 10 000 hyönteisen kokoelman, josta yli puolet erilaisia kovakuoriaisia. Samalla siirtyi yliopistolle 3 583:n erilaisen kasvin kokoelma. Näiden lisäksi Kososella oli laaja raha-, postimerkki- ja leimamerkkikokoelma.

[Kuva: Nälkään kuolleiden muistomerkki Haapajärven hautausmaalla]
Nälkään kuolleiden muistomerkki Haapajärven hautausmaalla

Armas Kososen harrastuksiin kuuluivat myös puutyö ja maalaukset. Haapajärven kirkkomaalla on Armas Kososen suunnittelema Haapajärvellä 1860-luvulla nälkään kuolleiden muistomerkki, ja moni yhdistys on saanut hänen suunnittelemansa lipun tai standaarin. Kosonen tuki elämänsä aikana rahallisesti monia yhdistyksiä ja määräsi jälkisäädöksessään huomattavan lahjoituksen sotainvalidien veljesliiton Haapajärven osastolle.

Vanhemmat

kauppias Johan Ossian Koponen ja Matilda Nylynd

Puoliso

Haapajärvellä 21.1.1934 Laina Sofia Harju, syntynyt 28.10.1903 Haapajärvi, kuollut 23.1.1991 Haapajärvi, vanhemmat talollinen Enok Vehkalahti-Harju ja Elina Herrala