Ida Koski kuuluu miehensä Juho Kosken kanssa niihin Kalajoelta kotoisin oleviin työväenliikkeen merkkihenkilöihin, joiden vaikutus on ulottunut huomattavasti kotiseutuaan laajemmalle. Ida Kosken suku on tullut tunnetuksi myös huippu-urheilussa, sillä Idan veljen Heikin pojat Lauri ja Martti ovat yltäneet mitaleille sotilaskivääriammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa vuosina 1937 ja 1939. Juho Kosken suvulla taas on ollut vaikuttava osuus Kalajoen työväenliikkeen eri aloilla. Juhon veli A. E. Forss kuului sekä Kalajoen työväenyhdistyksen että urheiluseura Riennon alkuhistorian keskeisiin uranuurtajiin.

Ida ja Juho Koski olivat mukana kalajokisessa työväenliikkeessä vuoteen 1912, jolloin he muuttivat Ouluun. Juho Koski toimi siellä metallisorvaajana ja oli yksi Oulun metallityöväen osaston perustajajäsenistä. Myöhemmin hänet valittiin Metallityöväen liiton valtuuskuntaan. Lisäksi Juho Koski teki yli 20 vuotta kestäneen aktiivipalveluksen Oulun osuuskaupan hallinnossa.

Vuosien 1917–18 vallankumouksellisissa tapahtumissa Ida Koski oli puolisoaan huomattavasti näkyvämmin mukana. Hän kuului keväällä 1917 perustettuun Oulun työväen neuvostoon, joka huolehti pian jopa kaupunginhallitukselle tavallisesti kuuluvista tehtävistä ja valvoi myös poliisilaitosta. Kansalaissodan alkupäivinä Oulun punakaarti kuitenkin antautui valkoisille ja Juho Koski vangittiin yli puoleksi vuodeksi. Ida Kosken toiminta ja kannanotot olivat olleet niin maltillisia, että hän sai olla vapaana, jopa jatkaa työtään sosiaalidemokraattisessa puolueessa.

Sosiaalidemokraattisen puolueen oululaisryhmän hajotessa 1919 suuntariitoihinsa Kosket siirtyivät enemmän vasemmalle: Ida toimi aktiivisesti Suomen sosialistisessa työväenpuolueessa ja pian myös Suomen kommunistisen puolueen illegaalisessa, maanalaisessa työssä. Tästä hän sai 1923 puolentoista vuoden kuritushuonetuomion, jota hän oli sovittamassa Hämeenlinnassa. Vapaaksi päästyäänkin Ida Koski jatkoi toimintaansa kielletyssä Suomen kommunistisessa puolueessa ja joutui usein kuulusteluihin, mutta välttyi uudelta vangitsemiselta aina vuoteen 1934, jolloin edessä oli kahden vuoden vapausrangaistus Vaasan vankilassa. Hän kuoli sydäntaudin murtamana 1941, vain 58-vuotiaana.

Juho Koski pysyi puolisostaan poiketen maailmansotien välisenä aikanakin sosiaalidemokraattisen puolueen jäsenenä, ja hänet valittiin Oulun kaupunginvaltuustoon vuosien 1921 ja 1931 välisenä aikana. Kosket olivat erittäin aktiivisesti mukana myös työväenliikkeen kulttuuri- ja viihdetoiminnassa. Juho Koski oli taitava viulunsoittaja ja hyvä laulaja.

Vanhemmat

Josua Juhonpoika Vetenoja-Kaarta ja Anna Pekantytär Lankila

Puoliso

Kalajoella 4.11.1900 Juho (Johannes) Koski, syntynyt 19.11.1874 Kalajoki, kuollut 24.5.1964 Oulu, vanhemmat Matti Tanelinpoika Forss ja Fredrika Juhontytär Haikola