Vastikään jaetun Ylivieskan Kopakkalan toisen osatalon isäntänä mainitaan veroluetteloissa vuodesta 1669 Juho Juhonpoika, jonka mahdollista sukulaisuutta Kopakkalan edellisiin isäntiin ei tunneta. Juhon talo ei ollut suuri, mutta isännällä oli arvovaltaa, koskapa hänet valittiin lautamieheksi jo 1668, jolloin Kopakkala oli ilmeisesti juuri jaettu, ja 1672 hänet lähetettiin toisena Kalajoen pitäjän valtuutettuna Pyhäjoelle valitsemaan kihlakunnan talonpoikien valtiopäiväedustajia. Toiseksi näistä tuli Juho Kopakkala. Kalajoen valtiopäivävalituksessa, jonka hän vei loppuvuodesta 1672 Tukholmassa pidetyille valtiopäiville, pyydettiin hallitusta suhtautumaan suopeasti katojen takia syntyneisiin verorästeihin.

Toisena tärkeänä asiana olivat omavaltaisuudet, joihin kalajokelaisten lääninherran, Ikalaporin vapaaherrakunnan haltijan Axel Rosenhanen virkamiehet olivat pitäjäläisten mielestä syyllistyneet. Rosenhanen miehet yrittivät evätä Juho Kopakkalan valtuudet mutta eivät onnistuneet, ja hallitus otti osittain huomioon kalajokelaisten valituksen. Vapaaherran virkamiehet pitivät puolestaan tiukan linjansa ja erottivat vuoden 1673 kesäkäräjien alussa lautakunnasta yhdeksän vastarintamiestä, muiden muassa Juho Kopakkalan. Kruunun virkamiehet alkoivat nyt tukea selvästi pitäjää, ja erotetut lautamiehetkin jatkoivat tointaan kruunun käräjillä. Vuonna 1674 Ikalaporin vapaaherrakunta peruutettiin muiden Pohjanmaan suurläänitysten tavoin kruunulle, ja Juho Kopakkala oli lautamiehenä vielä 1675 mutta ei enää 1676. Kun hän ei maksanut tällöin henkirahaakaan, hän lienee kuollut viimeistään mainitun vuoden alussa.

Puoliso

puolisona mainittu 1675 Anna Matintytär