Juhana Kokko syntyi vuonna 1856 Limingassa Peräkylän Nurkka-Tuorilan poikana. Hän oli vanhaa pohjalaista sukua, ja hänen sukulaisiaan olivat runoilija Kaarlo Kramsu, kirjailija Heikki Toppila sekä laulaja Abraham Ojanperä.

Juhana Kokossa heräsi jo nuorena kova lukuhalu ja tiedonjano. Köyhässä kodissa ei ollut suuria varoja koulunkäyntiin, mutta Kokko saattoi silti käydä kansakoulun Limingassa ja lisäksi Oulussa vielä viisi vuotta mamselli Berghin yksityistä koulua, ”mamsellikoulua”. Neiti Bergh oli harras herännäinen ja Limingan rovastin Julius Immanuel Berghin sisar. Juhana Kokko kävi Jyväskylän seminaarin, josta hän sai päästötodistuksen vuonna 1878. Hän lähti opettajaksi ensin Karjalaan Kiteelle, sitten Pohjanmaalle Ylivieskaan ja vuonna 1881 Iihin. Vuonna 1897 Kokko siirtyi opettajaksi Oulunsuun kansakouluun. Iissä asuessaan hän hoiti muutamia vuosia opettajantoimensa ohella postitoimiston hoitajan virkaa ja oli lisäksi perustamassa nuorisoseuraa, säästöpankkia, osuuskauppaa ja myös kunnankirjastoa. Sekä Iissä että Oulunsuussa hän oli monissa kunnan luottamustoimissa, muun muassa kunnankirjurina sekä kuntakokouksen esimiehenä. Toimipa hän vuoden 1908 vaalien aikana nuorsuomalaisten puolueen puoluesihteerinäkin.

Juhana Kokko käytti kirjailijanimeä ”Kyösti” ja kirjoitti realismin hengessä 1800-luvun lopulla kolme kaunokirjallista teosta, jotka heijastavat pohjoisen Pohjanmaan oloja ja kansanelämää. Esikoisteos Kölliskö ilmestyi vuonna 1886. Kokko aloitti teoksen kirjoittamisen Limingassa ja sai sen loppuun Iissä. Kölliskö oli kuvaus kirkollisuuden ja lestadiolaisuuden kohtaamisesta kansan parissa. Toinen teos Räisäspoika ilmestyi vuonna 1888. Teoksen nimihenkilön esikuva oli Kokon kotiseudulla liikkunut ”Väisäspoika”, Rosvo-Perttusen joukkioon kuulunut Anders Väisänen, joka joutui rikoksistaan elinkautiseen vankeuteen. Teoksen tarkoituksena oli kuvata köyhyyden lieveilmiöitä sekä pohtia yhteiskunnallisten taustatekijöiden vaikutusta aikakauden maaseuturikollisten syntyyn. Juhana Kokon kolmas teos, vuonna 1891 ilmestynyt Kruunun metsissä, kuvailee kruununtorpparien alistettua asemaa ja on hänen tuotannostaan taiteellisesti ehein. Teos herätti aikoinaan paljon huomiota ja sai heti ilmestymisvuotenaan Kansanvalistusseuran palkinnon Kuopion laulujuhlilla.

Juhana Kokon kaunokirjalliseen tuotantoon kuului myös novelleja ja lukuisia kirjoituksia maalaismaisemista, joita julkaistiin sanoma- ja aikakauslehdissä. Hän kirjoitti myös monia kunnalliselämää, kansakoulua ja maalaiselämän eri puolia koskevia asiatekstejä Louhi-, Päivälehti-, Kaiku- ja Kaleva-lehtiin.

Viimeiset vuotensa Kokko vietti poikansa perheen luona Raution ja Lumijoen pappiloissa. Hän kuoli 70-vuotiaana 15.9.1926.

Vanhemmat

Heikki Kokko ja Marja Kramsu

Puoliso

Onnia Durchman

Lähdeluettelo

  • Paulaharju, Samuli: Kymmenen virran maata. 1995.
  • Keränen, Pekka: Tuulimaa: Limingan kotiseutukirja. 2003.
  • Liminka 1477–1977. 1977.
  • Rantapohja 18.1.1990
  • Kaleva 22.11.1998
  • Oulun kaupunginkirjasto, Pakkala-kirjailijahakemisto: Juhana Kokko

Katso myös