Revonlahdella syntyneen Hugo Koivun tie kulki 1910-luvun lopulla yrittäjäksi Kalajokilaaksoon. Hän oli Matti Isomaan ohella toinen pääomistaja vuonna 1920 Nivalassa toimintansa aloittaneessa Oy Jyrkänkoski -nimisessä yrityksessä, jonka toimialaa olivat mylly-, saha- ja voimalaitostoiminta. Lupaavasti käynnistyneet liiketoimet katkesivat kuitenkin tuotantotilojen paloon joulukuussa 1921.

Koivu ja Isomaa eivät jääneet pitkäksi aikaa suremaan onnettomuutta. He olivat pääosakkaina jo seuraavana vuonna tuotantonsa aloittaneessa Nivalan Saha ja Mylly Oy:ssä. Koivu oli yhtiön toimitusjohtaja. Koivu luopui osakkeistaan ilmeisesti jo 1920-luvun lopulla, jolloin hän muutti ensin Hyvinkäälle ja sitten Haapajärvelle. Kun Nivalan Saha ja Mylly Oy:n toiminta organisoitiin vuonna 1938 Nivalan Mylly-, Saha- ja Sähkö Oy:ksi, Koivun nimi ei ollut omistajien joukossa.

Hugo Koivu muutti vuonna 1939 perheineen Haapajärveltä Oulaisiin, minne hän perusti 1930-luvun hyvien satovuosien innoittamana vehnämyllyn. Kun innostus vehnänviljelyyn hiipui, Koivu muutti Parantolanmäen takana sijainneen laitoksensa pesulaksi. Koivulla oli Oulaisissa myös pilketehdas, joka toi helpotusta sotavuosien energiapulaan, sekä Ravustajankadun varrella sijainnut kessutehdas, jossa valmistettiin Passi-, Lassi- ja Massi-kessutoppia. Todettakoon, että myös Oulaisten kirkon naapurissa oleva puhdaspiirteinen ”funkkistalo” on alun perin rakennettu Hugo Koivun toimesta.

Vesto Oy ryhtyi tutkimaan Oulaisten pohjavesivaroja vuonna 1945, mutta tutkimukset jäivät kesken rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kolme vuotta myöhemmin yksityisten kuntalaisten muodostama vesijohtolaitoshanketta ajava toimikunta pyysi kunnalta määrärahaa vesitutkimusten tekemiseen Parantolanmäen alueella. Toimikuntaan, jota johti Hugo Koivu, kuuluivat jäseninä Edgar Lindroos, Martti Penttilä, Georg Helin, Ilmari Viitala, Onni Mäkelä, Yrjö Tuovinen ja Eemil Olkkonen. Tutkimuksissa vesivarat todettiin niukoiksi ja laadultaan epävarmoiksi. Oulaisten Vesiosuuskunta perustettiin vuonna 1950, mutta Koivun ajamaa pohjavesien käyttöä saatiin odotella 1970-luvulle.

Hugo Koivun nimi kytkeytyi myös Oulaisten sähköistämiseen. Hän lähestyi asiassa omatoimisesti Siikajokivarressa toiminutta Voima Oy Pöyryä jo vuonna 1943. Oulaisten kunnanvaltuustokin kiinnostui Koivun sähköistyssuunnitelmista ja nimitti Koivun johtamana 3-miehisen toimikunnan. Paikalliset asianharrastajat tekivät maaliskuussa 1945 periaatepäätöksen Oulaisten Sähkö Oy:n perustamisesta. Yhtiö, jossa Koivu oli mukana, sopi heinäkuussa sähkönhankinnasta Pöyryn kanssa.

Koivu painoi sormenjälkensä myös alueellisen sähköyhtiön syntyvaiheisiin. Raahessa 1940-luvun puolivälissä pidettyjen kokousten jälkeen asian jatkovalmistelu jätettiin syksyllä 1945 Siika-Pyhäjokilaaksojen sähköistämistoimikunnalle. Se valitsi keskuudestaan 5-jäsenisen työvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli Hugo Koivu. Työvaliokunnan suunnitelmat saivat lähes lopulliset muotonsa tammikuussa 1946. Toimet johtivat maaliskuussa Revon Sähkö Oy:n perustamiseen.

Kolmas Koivun ideoima hanke liittyi paikallislehden syntyyn. Hän kiinnitti 1950-luvun alussa huomionsa siihen, että Pyhäjokialueelta puuttui oma äänenkannattaja. Ajatus ei jättänyt Koivua rauhaan. Sopivan toimittajan löytäminen osoittautui kuitenkin hankalaksi. Ilmoitusasioiden yhteydessä Koivu tutustui tuolloin Kalajokilaaksossa työskennelleeseen nuoreen toimittajaan Yrjö Talveen, jonka perhe oli tullut tutuksi Koivulle jo hänen Nivalan-vuosinaan. Monien yhteydenottojen jälkeen Yrjö Talvi myöntyi sen verran, että lupasi tulla vierailemaan Oulaisissa.

Koivu sai yhdessä muiden lehtihankkeesta kiinnostuneiden kanssa Talven innostumaan asiasta. Talven pesti hänen ja Esa Liukun perustamassa Länsi-Pohjanmaassa päättyi helmi–maaliskuun vaihteessa 1954. Talvi muutti Koivun vinttikamariin ja ryhtyi toimittamaan Pyhäjokiseutua.

Kuten sähkö- ja vesijohtolaitoshankkeissa Koivu jättäytyi syrjään myös lehden kustannusyhtiön virallisesta perustamisesta. Häntä kiinnosti enemmän hankkeiden vireillepano kuin pitkäaikainen mukanaolo.

Puoliso

vuodesta 1916 Johanna Kustaava Kreutzer (1892–1963)

Lähdeluettelo

  • Liikemies Hugo Koivu kuollut – Pyhäjokiseutu 19.1.1966.
  • Pirjo Santonen, Harvapuhheisesta moniääniseksi. Oulainen 1979.
  • Pyhäjokialueen puolesta – pee/teen pakinoita vuosikymmenien varrelta. Oulainen 1990.
  • Harri Turunen, Uskoa, työtä ja tuloksia. Revon Sähkö Oy 50 vuotta. Kokkola 1996.
  • Harri Turunen, Viisi vuosikymmentä vesihuoltoa Oulaisissa. Oulainen 2000.
  • Harri Turunen, Pyhäjokialueen asialla. Pyhäjokiseudun 50-vuotisjuhlakirja. Oulainen 2004.