Hannes Klemetti kävi koulunsa Kemissä ja sai 1905 Kemin suomalaisen yhteiskoulun V luokan päästötodistuksen. Koulun jälkeen hän toimi kirjurina ja työnjohtajana sekä myöhemmin kirjanpitäjänä T:mi P. H. Marttilan liikkeessä. Päätehtäviensä ohella hän harrasti maanviljelystä omistamallaan kotitilalla.

Klemetti muutti perheineen Ylivieskaan 1919. Ylivieskassa hän työskenteli eri puutavaraliikkeiden palveluksessa. Hän oli mm. sieviläisen Keskipohjanmaan Saha ja Mylly Oy:n työnjohtajana sekä pietarsaarelaisten Ab S. R. Ericson & Co:n ja Pohjanmaan Puu Oy:n piiri- ja ostoasiamiehenä aina vuoteen 1938 saakka.

Varsinaisen uransa autoliikenteen harjoittajana Klemetti aloitti päätoimensa ohella jo 1929 hankkimalla ensimmäisen kuorma-autonsa, käytetyn Chevroletin. Autolla kuljetettiin kahdessa työvuorossa pääosin Klemetin itsensä ostamaa puutavaraa Ylivieskan, Kankaan, Raudaskylän ja Nivalan rautatieasemille Pietarsaareen kuljetettavaksi. Puutavaran lisäksi autolla kuljetettiin mm. soraa Sievistä Ylivieskaan. Kysynnän lisäännyttyä Klemetti hankki toisen kuorma-auton 1934. Samoihin aikoihin hän hankki vielä kaksi henkilöautoa taksiliikenteeseen.

Vuonna 1938 Klemetti luopui puutavaran ostoasiamiehen toimesta. Hän ryhtyi päätoimisesti harjoittamaan kuorma- ja linja-autoliikennettä ja perusti Linja-, henkilö- ja kuorma-autoliikenne J. E. Klemetti -nimisen yrityksen. Linja-autoliikenne aloitettiin hankkimalla uusi, 18 hengen Sisu-linja-auto. Ensimmäinen reitti oli Ylivieska–Nivala–Haapajärvi. Toisen linja-auton Klemetti joutui hankkimaan jo seuraavana vuonna. Samana vuonna eli 1939 Klemetti aloitti lisäksi henkilöautojen myynnin; hän toimi Korpivaara & Halli Oy:n piirimyyjänä ja myi autoja sotavuosiin saakka. Myöhemmin hän oli vielä muutaman vuoden Fordin paikallismyyjänä.

Ikänsä ja terveydentilansa takia Hannes Klemetti osallistui sotiin kotirintamalta käsin perheen vanhimpien poikien palvellessa rintamalla. Sotavuosien ajan Klemetin yrityksen toiminta oli osittain keskeytynyt. Tuolloin liikennöitiin yhdellä kuorma-autolla ja henkilöautolla. Linja-autot oli jouduttu luovuttamaan rintamalle sairasautoiksi. Toinen niistä määrättiin vielä myöhemmin venäläisen valvontakomission käyttöön Helsinkiin.

Sotien jälkeen Klemetti muutti yrityksen J. E. Klemetti Oy -nimiseksi osakeyhtiöksi. Toimintaa laajennettiin uusia linjoja avaamalla ja yritysostoilla. Oulaistelainen Jalkasen liikenne ostettiin 1952, haapajärvinen Kalle Huttusen liikenne 1959 ja kalajokinen Antti Raution linja-liikenne 1959. Klemetti toimi yrityksen johdossa kuolemaansa 1964 asti. Tuolloin liikennettä harjoitettiin 18 linja-autolla ja muutamalla kuorma-autolla Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueella sekä Kokkolan suunnalla. Yritys työllisti tuolloin 26 henkilöä.

Työntekijät muistavat Hannes Klemetin alaisistaan huolta pitävänä ja heidän asioistaan kiinnostuneena yritysjohtajana. Luonteeltaan hän oli rauhallinen, hyväntahtoinen, aina maltillinen ja sovitteleva. Hän halusi pitää kiinni mm. periaatteestaan, että jos työntekijää oli nuhdeltava jostakin vakavammasta asiasta, hän halusi tehdä sen vasta tilanteen rauhoituttua ja nukuttuaan itse yhden yön yli. Työntekijöiden työsuhteet yritykseen olivat yleensä pitkäaikaisia, ja monet työntekijät olivat Klemetin palveluksessa vuosikymmeniä. Työyhteisön yhteishenkeä Klemetti halusi ylläpitää mm. järjestämällä koko työyhteisölle yhteisiä kesäretkiä eri puolille Suomea.

Paikkakunnalla Hannes Klemetti tunnettiin rehellisenä ja luotettavana ihmisenä, jonka puoleen moni kääntyi erilaisissa asioissa. Hän halusi auttaa mahdollisuuksien mukaan vieraampiakin lähimmäisiään asiasta ääntä pitämättä muistaen, miten hän itsekin oli saanut tukea ja myötätuntoa vaikeina aikoina. Yrittäjäksi hän oli kouliintunut käytännön elämässä ja oli joutunut opiskelemaan liike-elämää osaksi myös kantapään kautta. Heti Ylivieskaan muuton jälkeen hän piti lyhyen aikaa kirkonkylällä pientä sekatavarakauppaa sekä matkustajakotia. Klemetin eräässä puolukkakaupassa kärsimän tappion takia koko yritys ajautui ahkerasta yrittämisestä huolimatta vararikkoon ja yrityksen lainat lankesivat takaajien maksettavaksi. Jälkeenpäin Klemetti kuitenkin halusi maksaa lainat takaajille ja teki sen, joten vararikko ei aiheuttanut ulkopuolisille vahinkoa. Hänen periaatteenaan, jota hän halusi teroittaa mm. yrittäjinä toimineille lapsilleen, oli että yritystä tulee laajentaa vain tarkkaan harkiten kohtuuttomia riskejä ottamatta.

Yhteiskunnalliseen toimintaan Hannes Klemetti osallistui jo ennen Ylivieskaan muuttamistaan kuulumalla mm. Kemin maalaiskunnan kunnallislautakuntaan, köyhäinhoitolautakuntaan sekä kansakoulun johtokuntaan. Silloisen kunnallislautakunnan esimiehen kirjallisen todistuksen mukaan hän oli ”suorittanut tehtävänsä tunnollisesti ja oli yleensä pidetty vakavan ja uskonnollisen käytöksensä vuoksi”.

Yhdistystoimintaan Hannes Klemetti osallistui mm. olemalla perustamassa Kalajokilaakson Autoilijat ry:tä, jonka puheenjohtajana hän toimi useita vuosia. Lisäksi hän kuului Linja-autoliiton Kokkolan paikallisosaston johtokuntaan. Kaikkein tärkein asia Klemetille oli kuitenkin omakohtainen kristillinen vakaumus, joka sävytti hänen toimintaansa kaikilla elämän aloilla. Ylivieskan rauhanyhdistys ry:n johtokuntaan hän kuului 40 vuotta ja oli yhdistyksen sihteerinä lähes 30 vuotta. Lisäksi hän osallistui Ylivieskan kirkkoneuvoston työhön usean vuoden ajan.

Vanhemmat

talollinen Jaakko Klemetti ja Anna Vuornos

Puoliso

Kemissä 22.12.1912 Saimi (Saima) Cesilia Aaltonen, syntynyt 18.10.1890 Huittinen, kuollut 22.9.1978 Ylivieska, vanhemmat kirvesmies Frans Fredrik Aaltonen ja Natalia Eufrosyne Cavander