Liisi Kiviojan elämän­työn merkittävin vaihe ajoittuu Kala­joelle. Hän valmistui kansa­koulun­opettajaksi Jyväs­kylän seminaarista 1881 sekä toimi kansa­koulun­opettajana Vähässä­kyrössä 1881–82 ja Oulun­salossa 1882–88. Kun hänelle ei papiksi valmistuneen puolisonsa kanssa löytynyt työtä samalta paikka­kunnalta, lähti paris­kunta vuosiksi 1891–97 Amerikkaan, missä aviomies toimi siirtolais­pappina. Heillä oli asuntona eräänlainen rivi­talo, jossa oli yhteinen eteinen toisen suomalais­perheen kanssa, jolla oli runsaasti lapsia. Yksi lapsista mieltyi naapureihin niin, että konttasi sinne aina kun kuuli ovissa kuljettavan ja rupesi olemaan yötkin naapurissa. Kun Kivi­ojat olivat lähdössä Suomeen, ilmoitti pieni Jani-poika lähtevänsä mukaan. He adoptoivat lapsen – omaa lasta perheessä ei ollut –, ja näin heillä oli palatessaan poika ja seura­kunnan antama hopea­malja alus­vateineen. Malja on Liisi Kiviojan kuoleman jälkeen ollut Kala­joen seura­kunnan kaste­maljana. Siihen on kaiverrettu ”Muisto Fairpartin seura­kunnasta pastori A. Kivi­ojalle”.

Suomessa Kivi­ojat asettuivat ensin Teuvalle mutta tulivat Kala­joelle 1902 Aapeli Kivi­ojan tultua valituksi Kala­joen kappalaiseksi. Teuvalaiset pyysivät tarmokkaan pastorskan kansan­edustaja­ehdokkaaksi ensimmäisiin edus­kunta­vaaleihin, ja hänet valittiin Suomalaisen puolueen listoilta kansan­edustajaksi Vaasan läänin eteläisestä vaali­piiristä vuosiksi 1907–09. Matka edus­kuntaan kulki Kala­joelta. Kalajoen Hietalan kappalaisen­pappilassa hänen käden­jälkensä näkyy vieläkin, sillä suurin osa hänen istuttamistaan piha­koivuista on vielä pystyssä.

Miehensä kuoltua 1909 junassa paluu­matkalla Helsingistä sairaala­hoidosta Liisi Kivi­oja lähti Kuopioon, missä hän oli vanhain sokeain työ­koulun johtajana 1910–18. Kesällä 1918 hän palasi Kala­joelle, missä hän oli hyvin viihtynyt. Hän osti Mehtä­kylästä hirsi­talon, jonka hän siirrätti kirkon­kylälle – nykyinen osoite on Lankilantie 4. Talon kulma­kamarissa hän hoiti Kansallis-Osake-Pankin asioimiston johtajan töitä 1918–25. Tämän lisäksi hän osallistui Kala­joen nais­yhdistyksen toimintaan, jossa hän oli ollut mukana jo kappalaisen puolisona. Jäsenet hankkivat varoja mm. keittämällä herne­soppaa Santa­holman pyykki­padassa markkina­miehille myytäväksi. Nais­yhdistys piti joitakin vuosia Tyngällä Rahkossa keuhko­tauti­parantolaakin. Yhdistys on lopetettu 1960-luvulla.

Vanhemmat

äiti talollisen tytär Anna Greeta Paakkari

Puoliso

kappalainen Aapeli Kivioja, synt. 2.2.1863 Vihanti, kuollut 27.1.1909. Vanhempia koskevia tietoja ei löydy Vihannin kirkonkirjoista.