Leevi Kinnunen kirjoitti ylioppilaaksi Haapaveden yhteiskoulusta 1933 ja suoritti teologian erotutkinnon 1937. Hänet vihittiin papiksi Oulussa 14.6.1937. Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1943 arvosanalla kiitoksella hyväksytty. Ennen ylioppilaaksi tuloaan hän oli oppilaana Lähetysseuran lähetyskoulussa 1926–30. Sitä ennen hän oli satulaseppänä Pohjolan Nahkatehtailla Oulussa 1922–25.

Leevi Kinnusen peräänantamaton tarmo ilmeni jo siinä, että hän rahoitti opiskelunsa itse. Hän toimi Oulun NMKY:n poikatyöntekijänä 1925–26, kesäisin siirtolan johtajana Oulussa 1927–33 sekä Helsingin Töölön seurakunnan nuorisotyöntekijänä 1933–37. Valmistuttuaan Kinnunen toimi aluksi ylimääräisenä pappina Oulussa 1937–41 ja oli tällöin Oulun NMKY:n pääsihteerinä. Alavieskan kirkkoherraksi hän tuli 3.6.1944 ja hoiti tätä virkaa eläkkeelle jäämiseensä (1970) saakka.

Talvisotaan Kinnunen osallistui Oulun suojeluskuntapiirin toimistoupseerina ja jatkosotaan RsPsto 16:n sotilaspastorina Kiestingin ja Uhtuan suunnalla. Sotilasarvoltaan hän oli sotilaspastori.

Alavieskassa kirkkoherra tunnettiin alkuvuosina innokkaana maanviljelijänä. Hän hoiti virkataloaan esimerkillisellä tavalla. Kunnalliselämään Leevi Kinnunen osallistui toimimalla kunnanvaltuuston varavaltuutettuna 1957–60 ja kansakoululautakunnan puheenjohtajana 1950–53. Kinnunen perusti keskikoulua vastaavan kolmiluokkaisen kotikoulun yhdessä opettaja Niilo Visurin kanssa ja toimi tässä koulussa sekä johtajana että opettajana. Kotikoulu toimi Alavieskassa 1947–53. Hän toimi uskonnonopettajana myös Ylivieskan yhteiskoulussa yhden lukukauden ajan 1955 sekä Kalajoen yhteiskoulussa lukuvuoden 1955–56.

Muusta Leevi Kinnusen järjestötoiminnasta mainittavaa olivat toiminta Mannerheimliiton Alavieskan paikallisosaston puheenjohtajana 1944–62 sekä Suomen Punaisen Ristin Alavieskan osaston puheenjohtajana 1944–56.

Rovastin arvon 1956 saanut Kinnunen oli myös ahkera kirjoittaja. Hän julkaisi kymmenen vuoden ajan uskonnollista lehteä nimeltä Palavin lampuin. Hän julkaisi myös kirjat Elämän ahjossa (1961), Leppälinnun laulu (1962 nimimerkillä Topias Vieskalainen), Sinivalkoinen ruusuke 1 (1975) sekä Sinivalkoinen ruusuke 2 (1975).

Eläkepäivänsä rovasti Kinnunen vietti Oulussa.

Vanhemmat

satulaseppä Knut Kinnunen ja Jenni Ukonmaanaho

Puoliso

Oulussa 7.10.1938 sairaanhoitaja Irja Saastamoinen, syntynyt 23.7.1910 Oulu, kuollut 22.12.1990 Oulu, vanhemmat konemestari Armas Saastamoinen ja Aina Alina Heikkinen