Pyhäjoen Pirttikoskella syntyneestä maanviljelijä Iivari Keskitalosta kasvoi vuosikymmenten varrella Merijärven keskeisin vaikuttaja, joka painoi oman sormenjälkensä myös moniin alueellisiin hankkeisiin.

Harjoitettuaan maataloutta Rautiossa Keskitalo hankki omistukseensa Merijärven Pyhänkosken kylältä Saarelan tilan, jonka hoitaminen ja kehittäminen tarjosivat miehelle elinikäisen työsaran. Keskitalo oli nuoruudestaan alkaen innokas nuorisoseura- ja kuoromies. Hän sai tunnustusta kuoronjohtajana, jonka ansiosta kuorolaulua kuultiin kymmenissä tilaisuuksissa eri puolilla kuntaa. Maamiesseuratyö ja hevosjalostus aina kilpa-ajoharrastukseen asti olivat myös läheisiä Keskitalolle.

Merijärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erkki Haukipuro luonnehti Keskitalon hautajaisissa lausumissaan muistosanoissa vainajaa:

”Iivari Keskitalo oli niitä miehiä, joka ei vastuuta väistänyt. Rohkeasti ja arvosteluista piittaamatta hän oli aina tukemassa ja eteenpäin viemässä kunnassamme aineellista ja sivistyksellistä kehitystä. Hän oli väsymätön taistelijaluonne, joka omaperäisellä ja vaatimattomalla persoonallisuudellaan saavutti kuntalaisten luottamuksen ja kunnioituksen.”

Keskitalon esitys- ja keskustelutapa oli terävää, huumorin värittämää ja joskus epäsovinnaistakin, mikä herätti vastakaikua joko puolesta tai vastaan. ”Keskitalo oli aina jokaisessa tilanteessa oma itsensä. Hänessä ei ollut lainatavaraa”, totesi Haukipuro. Hän ei tyytynyt ainoastaan myötäilemään tai vastustamaan esityksiä, vaan tarjosi usein oman perustellun vaihtoehdon. Keskitalo ei ollut kuitenkaan pelkkä laskelmoiva hallinto- ja talousmies, vaan hänestä löytyi myös herkempi puoli. Se ilmeni syvänä uskonnollisuutena, elämän tarkoituksen pohdiskeluna ja jo mainittuna kiinnostuksena musiikkiin.

Merijärven taksoitus-, raittius-, kansakoulu- ja tielautakunnat saivat Keskitalosta pitkäaikaisen jäsenen tai puheenjohtajan. Keskitalo kuului kunnanvaltuustoon, jonka puheenjohtajana hän toimi vuosina 1942–1944. Keskitalo oli myös itseoikeutettu jäsen lähetystöissä, jotka kääntyivät valtakunnan ja läänin tason viranomaisten puoleen erilaisissa Merijärven kehittämiseen tähtäävissä hankkeissa. Laajat tiedot omanneeksi ja tinkimättömäksi asioiden puolestapuhujaksi mainitun Iivari Keskitalon sanotaan piirtäneen Merijärven Suomen kartalle näillä monilla edustusmatkoillaan. Hän teki omaa kotikuntaansa tunnetuksi myös useiden sanomalehtien ahkerana kirjeenvaihtajana. Paikallisia luottamustoimia oli myös Merijärven Säästöpankin isännistön jäsenyys vuodesta 1955. Keskitalo kuului Pyhänkosken nuorisoseuran perustajiin ja oli mukana sen alkuvuosien hallinnossa.

Iivari Keskitalolla oli keskeinen rooli tapahtumaketjussa, joka johti lopulta vuonna 1946 Revon Sähkö Oy:n perustamiseen. Keskitalo oli muun muassa jäsenenä Siika-Pyhäjokilaaksojen Sähköistämistoimikunnan 5-miehisessä työvaliokunnassa. Luottamuksesta ja arvostuksesta häntä kohtaan kertoo se, että Keskitalo valittiin Revon Sähkön hallintoneuvoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi vuosiksi 1946–1948. Hallintoneuvoston jäsenyys jatkui sittemmin kuolemaan saakka. Hän ponnisteli myös aktiiviseksi merijärvisten taivuttelemiseksi Revon Sähkön asiakkaiksi. Keskitalo oli myös Kalajoen sairaalan liittovaltuuston jäsen ja KOP:n Oulaisten konttorin valvoja.

Paikallislehti Pyhäjokiseudun muistokirjoituksessa 9. huhtikuuta 1959 todettiin tästä oman aikansa merkkimiehestä ja suuresta persoonallisuudesta: ”Maanviljelijä Keskitalossa meni manan majoille eräs jokilaaksomme värikkäimmistä, kiistellyimmistä, toimeliaimmista, ja kunnioitetuimmista persoonista.”

Puoliso

Laura Petäys

Lähdeluettelo

  • Kuolleita – Liitto 5.4.1959.
  • Kuolleita – Pyhäjokiseutu 9.4.1959.
  • F. K., Iivari Keskitaloa muistellessa – Pyhäjokiseutu 23.4.1959.
  • Erkki Haukipuro, Iivari Keskitalon muistolle – Pyhäjokiseutu 23.4.1959.
  • Harri Turunen, Uskoa, työtä ja tuloksia. Revon Sähkö Oy 50 vuotta 1946–1996. Kokkola 1996.
  • Palasia matkalta. Oulainen 1991.