Tyrnävän kunnalliselämässä pitkän ja ansiokkaan päivätyön teki Jaakko Toivo Keränen. Hän syntyi 17.12.1883 Tyrnävällä vanhempiensa Esajas (Esa) ja Elisa­bet (Liisa) Keräsen s. Siira vanhimpana lapsena. Nuoruudessaan hän, niin kuin moni entisen emäpitäjän nuori 1900-luvun alkupuolella, kävi Limingan kansan­opiston lukuvuonna 1902–1903. Aviolii­ton tyrnäväläisen Helmi Maria Bäckma­nin (s. 1886, vanhemmat Karl Bäckman ja Anna Jaakola) kanssa hän solmi v. 1916. Lapsia perheeseen syntyi kuusi, joista yksi poika kuoli 6-vuotiaana kurkkumä­täepidemian vaivatessa Tyrnävää 1930-luvun alussa. Kirkonkylän liepeillä Tyrnävänjokivarressa sijaitsevaa kotitilaansa Jaakko Keränen hoiti monien luottamustoimiensa ohessa. Vaikka hän ei kovin usein itse pellolle tai niitylle ehtinytkään, hoitivat monitoimiset työmiehet, omien poikien ja tyttärien avustamina, maatilan työt niin pelloilla kuin navetassakin isän­nän ja emännän ohjeiden mukaan.

Jaakko Keräsen työ kotikuntansa hy­väksi alkoi seurakunnan palveluksessa papin ja lukkarin palkan ja pappilan ra­kennus- ja kunnossapito- sekä kirkonkassan kantomiehenä vuonna 1905. Tuolloin kantomies kulki talo talolta kooten papin ja kirkon saatavia ja toimitti ne pappi­laan. Kunnanvaltuusto antoi v. 1914 hänen kannettavakseen ”kirkollisluontoisina” myös kiertokoulun opettajan, suntion ja kellonsoittajan palkka- sekä urkuvelkarahat. Seurakunta ja kunta maksoivat puo­liksi kumpikin mainittujen viranhaltijain lisäksi myös diakonissan palkan. Kantomiehen työt jäivät, kun kunta valitsi hänet vuonna 1916 kunnallislautakunnan (nyk. kunnanhallitus) puheenjohtajaksi.

Kunnanvaltuustossa vuodesta 1920 al­kaen Jaakko Keränen vaikutti 35 vuotta, niistä noin 20 vuotta valtuuston puheen­johtajana. Sota-aikana hänelle uskottiin vastuullinen ja vaativa kansanhuoltolauta­kunnan puheenjohtajan tehtävä; myöhem­min hänet nimitettiin kansanhuollon johtajaksi. Näiden lisäksi tulivat vuokra- ja asutuslautakunnan sekä valtionverotusvaliokunnan puheenjohtajuus oman kunnan piirissä sekä jäsenyys Oulun läänin tulo- ­ja omaisuusveron tarkastuslautakunnassa läänin tasolla.

Jaakko Keränen oli vakaumuksellinen osuustoimintamies. Hän oli Tyrnävän Osuuskaupan Osuusmeijerin ja Osuus­kassan hallituksissa, usein puheenjohtajana ja/tai kassanhoitajana. Osuustoiminta veti hänet myös kotikuntaa laajempiin tehtä­viin: Pohjois-Suomen Osuuskauppapiiris­sä hän oli ensin varajäsen, sitten varapu­heenjohtaja ja lopuksi puheenjohtaja yli 20 vuotta. Hän oli mukana SOK:n hallin­toneuvostossa, Karjapohjolan hallitukses­sa ja johtokunnassa, Keskusosuusliike Hankkijassa, Oulun konttoripiirin neu­vostossa puheenjohtajana, Henkivakuu­tusyhtiö Pohjolan sekä Eläketurva Elovaa­ran hallintoneuvostoissa. Ansioistaan ko­tikuntansa hyvinvoinnin ja laajan maa­kuntansa osuustoiminnan hyväksi Jaakko Keräselle myönnettiin talousneuvoksen arvonimi.

Jaakko Keräsen tyttärien Einen ja An­nikin kertoman mukaan isä loi kotiin tur­vallisen ilmapiirin, huolimatta siitä, että hän joutui luottamustoimiensa vuoksi olemaan paljon poissa kotoa. Hän oli myös hyvin isänmaallinen. Hän osallistui kansalaissotaan talvella 1918 ja haavoittui Oulun valtauksen yhteydessä. Hän oli päätöksiä tehdessään edistyksellinen, uu­sia uria aukova. Nuori ihminen oli lähellä hänen sydäntään; heitä hän oli valmis tu­kemaan ja auttamaan elämässä eteenpäin. Kotona oli hyvä varttua aikuisuuteen. Hänet hyvin tunteneet työtoverit ja kunta­laiset myös ovat korostaneet hänen lähim­mäiset huomioon ottavaa sosiaalista luonteenlaatuaan.

Isänsä komean luottamustehtävälistan koonnut Annikki-tytär kirjoittaa: ”Isä oli harkitseva ja hyvän käytännöllisen ym­märryksen mies. Se on tullut ilmi hänen antamissaan lausunnoissa ja monissa tilai­suuksissa pitämissään puheissa. Hänellä oli monipuolinen tietämys ja perehtynei­syys asioihin.” Eine-tyttärelle (Laine) isä oli ihanne, vahva, jämerä ja oikeudenmu­kainen. Pojantytär Kaisu (Saarela) muis­taa, miten hänen oli pikkutyttönä mukava pirtin sohvalla ottaa päivätorkut yhdessä isoisän kanssa tämän turvallisen selän ta­kana.

Vanhemmat

Esajas (Esa) Keränen ja Elisa­bet (Liisa) Siira

Puoliso

Helmi Maria Bäckman vuodesta 1916