Mikko Karjalahti tuli tunnetuksi luottamushenkilönä ja kirkonrakentajana. Hänet valittiin Haapajärven ensimmäiseen kunnallislautakuntaan 1866 ja vuonna 1867 hänet valittiin säätyvaltiopäiville talonpoikien edustajana. Itseoppineena rakennusmestarina ja kirkonrakentajana hän poikansa rakennusmestari Juho Karjalahden (28.4.1853–21.7.1928) kanssa rakensi ja peruskorjasi kirkkorakennuksia. Mikko Karjalahden rakentamana tunnetaan seuraavat kirkot: Kestilä 1855, Paavola 1856, Vesanto 1857, Sievi 1862, Kuhmo 1868, Tuusniemi 1869, Keitele 1876, Viitasaari 1878, Haapajärvi 1880 ja Piippola 1887.

Haapajärveläisiä kirkonrakentajia muistettiin Suomen itsenäisyyden 70-vuotistapahtumana 1987 paljastamalla muistomerkki Mikko Karjalahden talon, nykyisen Karjalahden vanhainkodin, puistoon. Muistomerkin ”Pyhä kolminaisuus” paljastusjuhlaa vietettiin 30.8.1987. Siinä on lueteltu kaikki haapajärviset kirkonrakentajat, Mikko ja Juho Karjalahden lisäksi Daniel Kuona, Jaakko Jäväjä, Juho Jäväjä, Niilo Koskela ja Matti Pietilä.

Harvinaiset rakentajan lahjansa Mikko Juhonpoika Harmaala/Karjalahti osoitti Daniel Kuonan (24.10.1797–11.7.1859) oppipoikana 1852 valmistuneen Kiuruveden kirkon rakennuksella. Kiuruvetisten mielestä mestarin emännän veljenpoika ymmärsi rakennustyön päälle enemmän kuin kunnioitettu kirkkoväärti ja mestari itse.

Kun Haapajärvelle vuonna 1802 Matti Pietilän piirustuksilla valmistuneen kirkon peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi, laati Mikko Karjalahti kirkkoon piirustukset, joilla rakennettuna kirkko olisi jäänyt nykyistä matalammaksi ja pyöreäkaariseksi. Lääninarkkitehti ei kuitenkaan piirustuksia hyväksynyt, ja kirkko peruskorjattiin intendenttikonttorin arkkitehdin Lüchowin piirustuksilla. Töitä johtamaan Karjalahti kuitenkin kelpasi.

Mikko Karjalahdesta on paljon muistitietoa. Hän nautti yleistä luottamusta niin Haapajärven seurakunnassa kuin maakunnallisestikin. Hän oli oikeuden mies. Kun jokin asia oli umpikujassa, sanottiin: ”Kysytäänpä mestarilta”. Hänet kutsuttiin monta kertaa puolueettomana paikalle, jos syntyi erimielisyyttä vaikkapa jakotoimituksissa. Hän oli luonteeltaan täsmällinen, ja hänellä oli rehellisen miehen maine. Syvästi uskonnollisena hän kylvi ympärilleen evankeliumin sanomaa. Hän toimi esimerkiksi hädässä ja nälässä olevien puolesta.

Karjalahden talossa toimi pitkään myös kestikievari. Suur-Kalajoen historia kertoo, että Karjalahden tila erotettiin itsenäiseksi tilaksi 1610. Vuonna 1927 talossa avattiin Haapajärven kunnalliskoti, ja alueelle rakennettu uusi vanhainkoti tunnetaan Karjalahden vanhainkotina.

Todistuksena maakunnallisesta arvostuksesta Mikko Karjalahti sai kuvernööriltä luvan käyttää kaksoisrilloja matkatessaan kaupungeissa. Hänet otettiin esimerkiksi Oulussa vastaan näyttävän juhlallisesti. Kaupunkiin sudennahkaturkissaan tullut mestari sai Tervahovissa käyttöönsä erikoishuoneet. Matka-arkut kannettiin sisälle. Arkuissa mestari kuljetti piirustusvälineitään ja matkoihin liittyviä esineitä ja tavaroita. Mikko Karjalahdella oli kultakello ja arvokkaat, yli rinnan menevät kellonperät.

Vanhemmat

talollinen Juho Harmaala ja Kaisa Savimäki

Puoliso

Haapajärvellä 14.7.1844 Valpuri Kuonaala, syntynyt 28.10.1825 Haapajärvi, kuollut 31.7.1908 Haapajärvi, vanhemmat talollinen Pekka Kuonaala ja Brita Johanneksentytär