Halsualainen Veikko Kalliokoski muutti vuonna 1968 Sieviin hoitaakseen Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen piiriagrologin tehtäviä Sievin ja Reisjärven kunnissa. 34 vuotta myöhemmin hän kutsui tointaan yhä kutsumusammatikseen, jossa tulivat tutuiksi niin kunnat kuin kuntalaiset.

Piiriagrologina Kalliokoski kunnostautui salaojituksen sekä kyläkuntien yhteisten valtaojien ja viljelysteiden rakentamisprojektien edistäjänä. Hän itse totesi toimineensa neuvontatyössä yleensä taustahenkilönä ja rohkaisijana, mutta tarvittaessa myös jarruttelijana. Kalliokoski oli vuonna 2002 tyytyväinen toimialueensa maatalouden tilaan. Investoinnit ja kova työ olivat kohdanneet hedelmällisen maaperän. Tosin riskit olivat entistä suuremmat kuten muussakin yritystoiminnassa.

Kalliokoskesta kasvoi Sievin historian pitkäaikaisin kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Näin kävi siitä huolimatta, että mies suostui 1970-luvun alussa keskustapuolueen kunnallisvaaliehdokkaaksi pitkin hampain. ”Silloin vuonna 1972 ei tarvinnut kysyä ehdokkaan suostumusta. Minut laitettiin ehdokkaaksi vastoin tahtoani. Minun oli tarkoitus laittaa lehteen ilmoituksia, joilla olisin kieltänyt ehdokkuuteni. Työkiireiltäni niiden lehteen laittaminen viivästyi. Kun vastaavia alkoi olla lehdissä, ne näyttivät lapsellisilta. Jätin omani laittamatta ja minusta tuli valtuutettu. Sitten halusivat minut heti puheenjohtajaksi, kieltäydyin. Kun oman puolueeni lisäksi muutkin pyysivät, suostuin. Ne laittoivat tehtävään minut tuoreen ja kokemattoman”, kertoi Kalliokoski 60-vuotishaastattelussaan.

Vuonna 1973 annettu suostumus sai jatkoa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Syksyllä 2004 Veikko Kalliokosken kuollessa hänellä oli menossa 32. vuosi Sievin valtuuston ykkösmiehenä. Kalliokosken mielestä onnistuneen päätöksenteon taustalla oli aina monipuolinen valmistelu. Päätöksiä ei saanut koskaan tehdä tunnepohjalta, vaan niiden oli perustuttava todelliseen tietoon.

Aikanaan Kalliokoski oli ajamassa myös sitä, että Sievin ehdoton valtapuolue, keskusta, luopui ryhmäpäätöksistä. Näin yksikään valtuutettu ei päässyt pakenemaan vastuutaan päätöksenteossa. Jos asioista oltiin eri mieltä, äänestettiin. Pelin henkeen kuului, että jälkeenpäin ei kannettu kaunaa.

Kalliokosken mukaan Sievin vahvan teollistumisen eli ns. Sievin ihmeen eräänä kulmakivenä oli rohkeiden ja ennakkoluulottomien yrittäjien ja yritysten rinnalla Sievin kunnan aktiivisuus teollistamisasioissa. Tärkeänä strategisena linjauksena hän piti myös kaikkien kylien kehittämistä. Tämän päämäärän toteuttamisessa korostuivat Veikko Kalliokoskelle läheiset maaseutuyritykset.

Monista muista luottamustoimistaan Kalliokoski itse nosti tärkeimmäksi toimintansa Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän hallinnossa. Hänen mukaansa Sievin, Alavieskan ja Ylivieskan terveydenhuollon yhteistyö toimi ja myös päätöksenteossa oli löydetty yhteinen sävel. Rieska-Leaderin toimintaan Kalliokoski tuli mukaan alusta alkaen uskoen sen luomiin mahdollisuuksiin. Pitkään ansiolistaan liittyivät mm. luottamustoimet Keski-Pohjanmaan Liitossa ja sen edeltäjässä maakuntaliitossa, sairaalahallinnossa Oulussa, seutukaavaliitossa sekä maatalousalan yhteisöissä.

Sievin Osuuspankin hallintoneuvosto tuli Kalliokoskelle tutuksi vuodesta 1972 alkaen. Tämä avasi hänelle myös tien Pellervo-Seuran valtuuskuntaan, jossa hän edusti osuuspankkeja vuosina 1985–1997. Tässäkin tehtävässä Veikko Kalliokoski opittiin tuntemaan rauhallisena, tarmokkaana ja sovittelevana luottamusmiehenä. Sievin seurakunnan toimiin hän osallistui mm. tilintarkastajana.

Vapaa-aikanaan Veikko Kalliokoski rentoutui liikunnan – erityisesti suunnistuksen – musiikin ja kirkkokuoron parissa. Hän teki myös mielellään puutarhatöitä. Sieviläinen-lehden muistokirjoituksessa tästä maatalouden ja Sievin pitkäaikaisesta kehittäjästä piirtyi seuraava kuva:

”Veikko Kalliokosken persoonassa huokui maaseudun ihmisen hyvät ominaisuudet, rauhallisuus, määrätietoisuus, tarmokkuus ja suvaitsevaisuus. Hänellä oli tapana löytää reitti ratkaisuun, vaikka kartta oli välillä sumea. Suunnistus oli Veikolle luontainen harrastus. Reittiä etsiessä nousi päällimmäiseksi ne arvot, jotka ohjasi häntä loppuun asti. Arvojen takana löytyy suomalainen maaseutu ja kristillinen elämänkatsomus.”

Puoliso

Elli Kalliokoski

Lähdeluettelo

  • Hannu Verronen, Hyvä työmoraali tekee ihmisille tulevaisuuden – Kalajokilaakso 30.4.2002.
  • Kati Rahkonen, Ne pärjäävät jotka yrittävät – Sieviläinen 2.5.2002.
  • Liisa Ängeslevä, Valtuutetun pitää ottaa myös valta – Kalajokilaakso 31.3.2004.
  • Kuolleita. Veikko Kalliokoski – Kalajokilaakso 4.9.2004.
  • Veikko Kalliokoski on poissa – Sieviläinen 9.9.2004.
  • Mauno-Markus Karjalainen, Veikko Kalliokoski on joukostamme poissa – Osuustoiminta 5:2004.