Kalajoen Metsäkylän Jylkän talossa oli isäntänä vuosina 1750–82 Matti Tapaninpoika Jylkkä. Matti Tapaninpojan sukutausta on epäselvä. Hän tuli Jylkän taloon naimakaupan kautta, sillä hänen ensimmäinen vaimonsa, jonka nimeä ei edes tiedetä, oli talon edellisen isännän Simo Simonpoika Jylkän sisko. Leskeksi jäätyään Matti Jylkkä solmi uuden avioliiton. Ensimmäisestä avioliitosta oli ainakin yksi pienokaisena kuollut poika, ja toisesta avioliitosta lapsia siunaantui kahdeksan.

Matti Jylkän opinkäynnistä ei tiedetä mitään. Luultavasti hän oli oppinut päteväksi kirvesmieheksi Pohjanmaan rannikon laivanrakennustöissä tai oltuaan jonkun rakennusmestarin oppipoikana samalla tavoin kuin muutamat muut pohjalaiset kirkonrakentajat. Kirkonrakentaja Matti Jylkkä on rakentanut kaikkiaan kaksi kirkkoa ja kaksi tapulia. Varhaisin hänen töistään on Oulaisten tapuli, joka valmistui 1758. Jo viisi vuotta aikaisemmin hän oli johtamassa Kalajoen kirkon laajamittaisia korjaustöitä. Muut hänen kirkkoja koskevista rakennustöistään valmistuivat kaikki samana vuonna 1765, jolloin hän johti sekä Toholammin kirkon ja tapulin pystytystä että Kärsämäen kirkon rakentamista. Kärsämäellä varsinaista työtä johti ilmeisesti Matti Jylkän Simo-poika isänsä ohjeiden mukaan ja tämän valvonnassa. Vuoden 1776 lopulla Jylkkä oli johtamassa kotipitäjänsä Kalajoen kirkon rakennustarkastusta, minkä lisäksi hän oli luottamusmiehenä pitäjän hallinnossa.

Nykypäiviin saakka Matti Jylkän töistä on säilynyt vain Oulaisten tapuli, joka on muodoiltaan varsin tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen renessanssitapuli: rakennuksen alin ja keskikerros ovat pohjaltaan nelikulmaisia, ja torni on kahdeksankulmainen. Toholammin nykyistä edeltäneestä kirkosta on olemassa vain temppelin laajennusta varten tehty piirros. Pohjamuodoltaan rakennus oli pitkäkirkko. Sen länsipäädyssä katolla oli kapea ja nivelikäs torni, joka päättyi korkeaan viirintankoon. Piirroksessa kuvatut tornin muodot ovat lähes täsmälleen samat kuin pohjalaisissa tuonaikaisissa tapuleissa. Kärsämäen kirkosta sen sijaan tiedämme, että se oli hyvin Toholammin kirkon kaltainen.

Tyylipiirteittensä perusteella kirkonrakentaja Matti Jylkkä liittyy kiinteästi 1700-luvun puolivälin pohjalaiseen kansanomaiseen kirkonrakennusperinteeseen. Monien pohjalaisten kirkonrakentajien tavoin hän opetti rakennustaitonsa pojilleen, joista vuonna 1747 syntynyt Simo jatkoi isänsä rakennusmestarin ammattia. Hänestä tuli tätäkin tunnetumpi kirkonrakentaja Simon Silvén -nimisenä. Simonin nuorempi veli Stefan Silvén (1749–1803) oli ylioppilas ja maanmittari.

Puoliso

  1. Jylkän talon tytär, nimeä samoin kuin syntymä- ja kuolinaikaa ei tiedetä
  2. Anna Sigfridintytär, syntynyt 1715, kuollut 20.1.1794 Kalajoki