Eino Jokela syntyi vaatimattomiin oloihin Toholammin Jämsän kylällä, jossa hänen isänsä, entinen talollisen poika, harjoitti elinkeinonaan kuorma-autoilijan ammattia. Isänsä ja äitinsä varhaisen kuoleman johdosta Eino joutui 13-vuotiaana sukulaisten hoitoon ja hankki elantonsa maataloustöissä. Jatkosodan aikana tammikuussa 1942 Jokela kutsuttiin sotapalvelukseen, mutta huonon kuntonsa vuoksi hän ei pitkään kestänyt armeijan heikkoa muonitusta ja kovaa koulutusta. Seurauksena oli muutaman kuukauden kuluttua keuhkosairaus, joka vaikutti hänen myöhempään elämäänsä toistuvien sairausjaksojen muodossa. Ensimmäisestä sairaudestaan hän kuitenkin toipui niin paljon, että hän ehti osallistua saksalaisten karkottamiseen Pohjois-Suomesta eli Lapin sotatoimiin 1944–45.

Nuoruusajan karuista elämänolosuhteista huolimatta Eino Jokelaa hallitsi vahva itsensä kehittämisen halu. Pian kansakoulun jälkeen hän osallistui aktiivisesti Toholammin Alakylän nuorisoseuran toimintaan ja sen piirissä liikunta- ja urheiluharrastuksiin. Kansakouluopintojaan hän kartutti mm. suomen kielessä kirjeopiston avulla. Hän harrasti myös kirjoittamista ja pääsi Nuoren Voiman Liiton kirjoittajajäseneksi. Ratkaisevaksi hänen elämälleen muodostui opiskelu Suomen Nuoriso-Opiston kansankorkeakoululinjalla talvikaudella 1946–47. Siellä hän paneutui perusteellisesti eri oppiaineisiin ja sai ympärilleen lämpimän toveripiirin.
Nuoriso-opiston jälkeen hänet kiinnitettiinkin Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran sihteeriksi; silloinen sihteeri Sanfrid Mäkelä jäi keskusseuran tehtäviin toiminnanjohtajan nimikkeellä. Tästä tehtävästä Jokela siirtyi 1951 sanomalehti Keskipohjanmaan aluetoimittajaksi Haapajärvelle, joka työ kuitenkin katkesi sairastumiseen 1963. Hoidettuaan välillä nelisen vuotta Kestovalu Oy:n toimitusjohtajan tehtävää hän toimi Yleisradion vakinaisena kirjeenvaihtajana vuodet 1969–71. Oltuaan tilapäisesti paikallislehti Maaselän päätoimittajana hänestä tuli sanomalehti Pyhäjokiseudun toimittaja, jossa tehtävässä hän oli pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta lähes kymmenen vuotta.

Toimittajan tehtävän ohella Eino Jokela osallistui aktiivisesti yhdistys- ja kunnallistoimintaan. Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran johtokunnan jäsen hän oli 1951–61, josta ajasta esimiehenä 1958–61. Haapajärven nuorisoseuran esimiehen tehtävää hän hoiti 1953–54 ja kuului johtokuntaan vielä 1957–60. SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin yleisurheilujaoston jäsen hän oli 1961–63, Haapajärven Kiilojen sihteeri 1952–54 sekä johtokunnan jäsen 1955–58 ja 1961–63. Haapajärvi-Seuran johtokuntaan hän kuului 1956–64 ja 1971–75. Keski-Pohjanmaan numismaatikkojen kerhon varapuheenjohtajana hän oli 1969–72.

Perheen asuessa tilapäisesti Lestijärvellä hän osallistui muutaman vuoden ajan siellä kotiseutu- ja matkailutoimintaan, oli kotiseutuyhdistyksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä kunnan matkailulautakunnassa 1965–67. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lestijärven osaston johtokuntaan hän kuului 1964–70. Kunnallisen toimintansa Eino Jokela aloitti Toholammin kunnan nuorisolautakunnan puheenjohtajana 1940-luvulla. Sittemmin hän toimi Haapajärvellä monissa kunnallisissa tehtävissä 1960- ja 1970-luvuilla. Hän oli raittiuslautakunnan puheenjohtaja sekä verolautakunnan liikejaoston kunnanasiamies ja valtionasiamies sekä koulusuunnittelutoimikunnan, kantakirjaston johtokunnan ja kauppalanhallituksen jäsen.

Merkittävän työn Eino Jokela suoritti keskipohjalaisen nuorisoseuratyön tutkijana. Saatuaan 1965 Keski-Pohjanmaan kulttuurirahastolta stipendin tutkimusta varten hän ryhtyi innokkaasti työhön. Se kuitenkin keskeytyi useaan kertaan työpaineen ja sairauden johdosta, mutta tiiviisti hän jatkoi sitä viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Vaikka historia ei tullutkaan valmiiksi, häneltä jäi runsaasti erittäin perusteellista ja huolelliseen työhön perustuvaa aineistoa valmiiksi. Hän ehti myös esitellä tutkimustensa tuloksia useissa lehtikirjoituksissa sekä monissa esitelmissä eri tilaisuuksissa ja radiossa. Erityisesti hän paneutui hänelle ominaisella perusteellisuudella ja tarkkuudella maakunnan nuorisoseuratyön alkuvaiheiden selvittelyyn ja pystyi tuomaan esille aivan uusia näkökohtia ensimmäisten seurojen perustamisesta, Keski-Pohjanmaan nuorisoseuran syntyhistoriasta sekä maakunnallisen yhteistyön kehityksestä.

Eino Jokela oli talvi- ja jatkosotien jälkeisen maakunnallisen kulttuurityön keskeisiä johtohahmoja. Luovalla ja monipuolisella toiminnallaan sekä luonteensa mukaisella perusteellisuudellaan hän kykeni vaikuttamaan huomattavasti niin sodan jälkeisen nuorisoseuratyön kehitykseen kuin muuhunkin maakunnalliseen kulttuuritoimintaan.

Vanhemmat

autoilija Vieno Sakarias Jokela ja Martta Johanna Taavetintytär Vouti

Puoliso

Haapajärvellä 19.9.1954 terveydenhoitaja Aino Tellervo Lahnalampi, syntynyt 4.2.1928 Toholampi, vanhemmat talollinen Fredrik Tuomaanpoika Lahnalampi ja Matilda Nikolaintytär Kiviharju