Heikki Alfred Impola syntyi 7.7.1887 Raahessa merimiehen poikana. Hänen äitinsä kuoli pojan ollessa vain 4-vuotias. Tämän jälkeen hänen isänsä jätti merimiehen ammatin ja muutti maanviljelijäksi Pattijoelle, missä poika kävi kansakoulunsa.

Kansakoulun jälkeen Heikki Impola jatkoi opintojaan Kajaanin seminaarissa. Matkat hänen täytyi kulkea joko junalla Riihimäen kautta tai hiihtäen suoraan Kajaanista kotiin, kuten nuori seminaarilainen joskus teki. Senaikainen ihanteiden sävyttämä seminaarihenki jätti jälkensä myös Heikki Impolaan. Seminaarista valmistuttuaan hän työskenteli kansakoulunopettajana Toholammin Purontakasessa ja sittemmin myös Kannuksen Korpelassa, Pattijoella ja lopulta Raahessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1947.

Kirjalliset harrastukset olivat aina Heikki Impolan sydäntä lähellä. Hän esimerkiksi kirjoitti koko opettajanuransa ajan sanomalehtiin, kuten Keski-Pohjanmaahan, Kalevaan, Raahen seutuun ja Uuteen Suomeen, pakinoita ja artikkeleita. Vuonna 1913 häneltä julkaistiin kaunokirjallinen teos Anna ja vuonna 1916 Aunolan perhe, kertomus merimiehistä ja porvareista Pohjanmaalla. Vuonna 1926 ilmestyi Raahen murteella kirjoitettu näytelmä Kaksi sulhasta ja kymmenkunta vuotta myöhemmin Heikki Rasilan nimellä kirjoitettu seikkailukertomus Puolan kuningaskruunu. Impola toimitti myös vuonna 1949 Raahen kaupungin 300-vuotisjuhlan muistojulkaisun. Muiden töidensä ohella hän toimi pitkään Gellmanin kunnallissairaalan sivutoimisena taloudenhoitajana ja kirjoitti vuonna 1965 valmistuneen Gellmanin sairaalaa käsittelevän kirjoituksen. Impolalla oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä Raahessa, kuten Raahen osuuskaupan hallituksen jäsenyys ja Raahen kaupungin säästöpankin isännistön jäsenyys.

Opettajana Impola oli velvollisuudentuntoinen ja ehdoton. Hän viljeli raittiuden aatetta sekä sanoissa että teoissa näyttäen itse esimerkkiä. Hän oli syvästi kotiseuturakkauden elähdyttämä mies ja toimikin monissa tehtävissä Raahen kotiseutuyhdistyksessä antaen oman panoksensa kotiseututyöhön muun muassa kirjoittamalla. Hän oli myös puuhaamassa ”Raahen pojan”, August Maximilian Myhrbergin, patsasta paikkakunnalle ja samoin hankkimassa kirkkopuistoon sankaripatsaan mahtavaa jalustaa, jonka varaan taideteos sittemmin pystytettiin.

Kotiseuturakkaan humanistin eläkepäivät kuluivat Raahen museon hyväksi tehdyssä työssä. Heikki Impola järjesti museon saaden apua ja neuvoja helsinkiläisiltä asiantuntijoilta, esimerkiksi kansatieteilijältä, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kansatieteen professori Niilo Valoselta. Impola toimi uupumatta myös museon hoitajana. Museon lisäksi meri ja vanha Raahe innoittivat hänen vanhuudenpäiviään.

Heikki Impola muutti vuonna 1958 Kajaaniin ja kymmenen vuoden perästä Vantaan Louhelaan, jossa hän kuoli vuonna 1971.

Vanhemmat

Henrik Impola ja Kristiina Mathilda Svanström

Puoliso

Maria Henriika Kauppila

Lähdeluettelo

  • Opettaja-kirjailija Heikki Impola: Kotiseuturakas humanisti. Raahelainen 4.1.1982, s. 5
  • SKS, Suomen kirjailijat -tietokanta: Heikki Impola
  • Raahen kotiseutukokoelman materiaalit: Maija Impolan kirjoitus isästään