Uuno Hedetniemen nuoruudenharrastuksiin kuuluivat nuorisoseuratyö sekä toiminta suojeluskunnassa.

Hedetniemi osallistui vapaussotaan 5. Etelä-Pohjanmaan rykmentin 2. Pataljoonassa sotamiehenä sekä Riihimäen vartiopalvelukomppaniassa vääpelin tehtävissä. Hän osallistui Tampereen, Hauhon, Tuuloksen ja Riihimäen taisteluihin. Talvisodan aikana Hedetniemi toimi kotirintamalla Haapajärven suojeluskunnan kersanttina ja jatkosodan aikana suojeluskunnan vääpelinä.

Uuno Hedetniemi kuului Haapajärven kunnallislautakuntaan jo 1921, ja kunnanvaltuustoon hänet valittiin ensimmäisen kerran 1928.

[Kuva: Haapajärven kunnalliskoti. Kuva: Antti Jaakonaho, Haapajärvi-Seuran arkisto]
Haapajärven kunnalliskoti. Kuva: Antti Jaakonaho, Haapajärvi-Seuran arkisto

Haapajärven kunnalliskodin toimintaa Hedetniemi oli käynnistämässä johtokunnan puheenjohtajana. Karjalahden tila ostettiin kunnalliskodiksi 1927. Laajennetussa ja peruskorjatussa talossa aloitti vanhainkoti toimintansa 1929. (Nykyisin vanhassa kunnalliskodin rakennuksessa toimii Karjalahden kartano.) Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäviä Hedetniemi hoiti varapuheenjohtajana 1935–1936 ja puheenjohtajana 1937–1947 sekä uudelleen 1950–1953 ja 1957–1963 eli kuolemaansa saakka, yhteensä 22 vuotta.

Myös kuntainliittojen liittovaltuustoissa Hedetniemi toimi pitkään. Maalaiskuntien Liiton liittovaltuustossa hän toimi vuodesta 1957 alkaen ja kuului samalla Pohjois-Pohjanmaan maakuntaneuvostoon. Edelleen hän toimi Oulaisten parantolan liittovaltuustossa. Haapajärven kunnan sairaalatoimikuntaan Hedetniemi kuului puheenjohtajana.

Muista kunnallisista luottamustehtävistä mainittakoon lautamiehen tehtävät ja pitkäaikainen toiminta kunnan holhouslautakunnassa. Haapajärven seurakunnan kirkkohallintokunnan puheenjohtajana Hedetniemi toimi vuosikymmenet. Hän kuului Keski-Pohjanmaan metsälautakunnan johtokuntaan, Osuusteurastamo Karjapohjolan hallintoneuvostoon ja Oulun piirin Hevosjalostusliiton johtokuntaan ja keskusliiton lisättyyn valtuuskuntaan.

Juoksijahevosten kasvattajana hän kuului myös paikallisen hevosjalostusyhdistyksen johtokuntaan. Hedetniemi oli 1936 perustetun Haapajärven metsänhoitoyhdistyksen perustajajäsen, ja hänet valittiin ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi.

Myös Haapajärven maa- ja metsätalousoppilaitos voi merkitä Uuno Hedetniemen perustajajäseneksi. Merkittävä työ maatalousalan koulutuksen parissa alkoi 1947, kun Kalajokilaakson Maatalouskoulun kannatusyhdistys perustettiin ja Hedetniemi valittiin väliaikaisen johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Vuonna 1951 Hedetniemi johtokunnan puheenjohtajana oli hankkimassa koulurakennukselle rakennuslainoja, ja koulurakennus vihittiin käyttöön marraskuussa 1954. Kannatusyhdistyksen johtokunnan työn tuloksena oppilaitos päästiin luovuttamaan valtiolle maaliskuussa 1963. Pitkäaikaisen johtokunnan puheenjohtajan muistoksi oppilaitokseen perustettiin Uuno Hedetniemen nimeä kantava stipendirahasto.

Osuuskauppa Suomenselän hallintoneuvostoon Hedetniemi kuului vuodesta 1940 alkaen ja toimi sen varapuheenjohtajana 1941–1943 sekä puheenjohtajana vuodesta 1944. Haapajärven osuuskassan johtokunnan jäsen Hedetniemi oli vuodesta 1934, viimeiset vuodet puheenjohtajana. Hän kuului pitkään myös Selkämaan osuusmeijerin johtokuntaan.

Uuno Hedetniemelle on myönnetty muun muassa 2 lk:n Vapaudenmitali ja SOK:n ansiomerkki; herastuomariksi hänet nimitettiin 1954, ja kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai 1955.

Vanhemmat

maanviljelijä Aukusti Hedetniemi ja Hilda Haaga

Puoliso

Haapajärvellä 10.3.1918 Hilda Kustaava (Pia) Sanmark, alkuaan Alakärppä, syntynyt 10.10.1889 Simo, kuollut 10.5.1957 Haapajärvi, vanhemmat maanviljelijä Juho Erkki Alakärppä ja Laura Maria Nikander; adoptiovanhemmat metsänhoitaja Oskar Wilhelm Sanmark ja Iida Amanda Nikander