Merijärveltä lähtöisin ollut isä muutti merenkävijänä ja luotsina nimensä Ranta-Eilolan lyhyemmäksi ja kansainvälisemmäksi. Juho J. Einell tuli 20-vuotiaana luotsiksi Ohtakariin 1867 hänen isänsä tultua nimitetyksi vastuulliseksi vanhemmaksi luotsiksi. Isänsä sijaan vanhemmaksi luotsiksi Juho tuli vuonna 1888. Hän toimi luotsi- ja majakkalaitoksen palveluksessa 32 vuotta. Ohtakarista Einell siirtyi hoitamaan Himangan satamamestarin tointa aluksi tilapäisesti vuonna 1903; virallisesti hänet otettiin virkaan 14.11.1906. Hamina- ja satamamestarina Einell toimi vuosina 1906–26. Hän oli jo 1922 pyytänyt vapautusta tehtävästä, mutta satamahallinto ei sitä myöntänyt, vaan nosti palkkaa 20 prosenttia. Vuonna 1924 Einell kuitenkin pyysi vapautusta korkeaan ikäänsä (lähes 80 vuotta) ja heikentyneeseen terveyteensä viitaten.

Einellin luonteenpiirteenä voidaan pitää vankkumatonta esivallan kunnioitusta sekä rehellisyyttä ja tunnollisuutta. Ehkä tämän vuoksi satamatoimikunta teki kuntakokoukselle (sataman omistivat Lestijärven, Toholammin, Kannuksen, Lohtajan ja Himangan kunnat) ehdotuksen, että Einelille maksettaisiin satamaa pitkään palvelleena ylimääräinen 1 000 markan lahjapalkkio, “eroraha”. Kuntainkokous vahvisti ehdotuksen 2.6.1927. Samanlaisen lahjapalkkion Einell sai vuoden 1929 lopussa.

Meren kasvattina Einell harrasti myös kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Raumankoskessa sen alajuoksulla oli ns. Einelin kivi, jonka kupeeseen Einell aina asetti nahkiaispyyntiportaansa. Kukaan ei häntä uskaltanut toisaalle häätää – pyyntipaikka kun oli mitä parhain –, sillä Einell oli tunnettu taikavoimistaan. Monet pelkäsivät, että Eineli noituu. Satamamestarilla olikin kansanparantajan lahjat. Hän hallitsi loitsut, miten veri saadaan lakkaamaan vuotamasta haavasta niin eläimellä kuin ihmisellä. Einelin puheille mentiin usein kovan hammassäryn, ihottumien tai paiseiden vaivatessa. Voiteet ja lääkkeet olivat lähes samanlaisia. Sprii, joka oli valutettu käärmeen pään läpi ja johon oli sekotettu pajunsukuisesta raita-puusta otettua ja kuivattua kuorta, oli lääkkeenä. Mitä muita voimia Einell käytti, on arvoitus. Einelillä oli talo Sautinkarin sahalle menevän tien varrella Lopotissa. Kun puutavara-autot alkoivat ajaa tiellä, siirsi Einell raskaita hirsiä puolitiehen asti toteamalla vain: “Kruununvallikivetkin ne mulisee talon alta pois, ko nuin ajetahan.”

Vanhemmat

luotsi Johan Juhonpoika Einell, alkuaan Ranta-Eilola ja Anna Greta Jaakopintytär Stargman

Puoliso

  1. Himangalla 18.9.1870 Anna Briita Karlsson, syntynyt 10.3.1852 Himanka, kuollut 9.12.1900, vanhemmat Kaarl Jaakonpoika Tuomisalo ja Brita Tuomaantytär
  2. Himangalla 26.12.1914 Maria Lyydia Saarenpää, syntynyt 7.10.1881 Kannus, kuollut 2.2.1973 Himanka, vanhemmat torppari Juho Saarenpää ja Vilhelmiina Eerikintytär