Kirkonrakentaja Mikko Karjalahden tytär Kaisa Eerola oli tunnetusti edistysmielinen nainen, joka nautti suurta arvostusta. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan ja oli heräävän osuustoiminnan kantavia voimia. Kaisa Eerolan puheenjohdolla perustettiin mm. Haapajärven Osuuskauppa r.l. 1907, ja hän kuului pitkään myös kaupan hallintoon. Hyvää ja aatteellisesti vahvaa puhujaa käytti paljon myös paikallinen nuorisoseura. Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa Kaisa Eerola oli Maalaisliiton ehdokkaana Oulun läänin eteläisessä vaalipiirissä. Melkoisella varmuudella hänen ja nivalalaisen Kyösti Kallion voimakkaasta vaikutuksesta maalaisliitto otti heti ensimmäisissä eduskuntavaaleissa valtapuolueen aseman Haapajärvellä eli 36 % annetuista äänistä.

Millaisia vaalipuheita Kaisa Eerola piti, siitä on tallella vain vähän arkistotietoa. Kristillisyyttä ja raittiutta hän ainakin piti arvossa. Vaikka yleinen mielipide ei tukenut naisen pääsyä eduskuntaan, Kaisa Eerolalla oli rohkeutta sanoa:

Naisten työtä tarvitaan ja rientäköön nainen toteuttamaan työllään, mitä on uneksinut ennen. Naisten on tuotava yhteiskuntaelämään terveitä ja raittiita elämänkäsityksiä. Luokoon he miesten rinnalla lakeja, joissa on ylinnä totuus ja iankaikkinen oikeus.

Kaisa Eerola oli voimanainen myös ruumiillisilta voimiltaan. Muistiperinne kertoo, että Kaisa Eerola oli Ylipäässä toimineen meijerin isännöitsijänä.

Toivat meijerille kermaa kuudenkymmenen litran pöntöillä, joita miehetkin kahdella miehellä nostelivat. Kaisa otti pöntön kuin pienen astian ja nosti kirnuun kaadettavaksi. Se oli kuin kauhun asia miehille, ei kukaan uskaltanut ryhtyä näyttelemään voimiaan. Sanoivat vain, että astiat eivät nouse muuta kuin Eerolan Kaisalta.

Kaisa Eerola viljeli miehensä kanssa voimaperäisesti Eerolan tilaa Ylipäässä. Parhaimmillaan talossa kerrotaan olleen 40 lehmää ja kuusi hevosta. Vierasta työvoimaa saattoi työhuippujen aikana olla parikymmentä henkeä. Maatilan töiden lisäksi talossa pidettiin terveyskylpylää, jossa annettiin savihoitoja ja käytettiin Kuonanjoen rannassa olevan ruostelähteen vettä.

Myös eläimiä Kaisa Eerola kulki hoitamassa, sillä paikkakunnalla ei ollut eläinlääkäriä. Kaisa Eerola oli käsityöihminen, joka piti kutomakursseja. Eerolan talossa kudottiin kauniita ryijyjä, raanuja sekä muita kudonnaisia.

Vanhemmat

Mikko Harmaala (Karjalahti) ja Valpuri Karjalahti

Puoliso

Antti Parttimaa (Eerola), syntynyt 26.3.1858 Haapajärvi, kuollut 30.4.1921 Viitasaari, vanhemmat Manna Koskela ja Maria Parttimaa