Johan Gustaf Costiander syntyi Sotkamossa 12.4.1787. Hänen isänsä oli Sotkamon nimismies Karl Costiander ja äitinsä Kuusamon kirkkoherran Johan Kranckin ja Catarina Laguksen tytär Elisabeth.

Johan Gustaf Costiander valmistui ylioppilaaksi 30.9.1805, ja hänet vihittiin papiksi 6.6.1810. Hän oli armovuodensaarnaajana Loimaalla vuonna 1810 ja toimi sen jälkeen pedagogina Kajaanissa ja Oulun triviaalikoulussa. Kuusamon kirkkoherran virkaan hänet nimitettiin 11.8.1824. Samana vuonna Costiander otti vaimokseen Helena Elisabeth Borgin, jonka äiti oli Chydeniuksia. Näin uudella pappisperheellä oli vahvat sukusiteet Kuusamon Samostenniemen pappilaan, sillä pappilassa oli syntynyt ja kasvanut kirkkoherran äiti ja lapsuutensa siellä oli viettänyt Helena Borgin äidin isä.

Costiander oli Kuusamossa hyvin pidetty kirkkoherra. Nähtävästi hän saavutti pitäjäläisten lähes jakamattoman suosion, sillä hän oli sovitteleva, ymmärtäväinen ja humaani kirkon mies, joka otti huomioon seurakuntalaistensa toivomukset.

Costianderin aikana ja hänen sekä seurakuntalaisten toivomuksesta Kuusamoon palkattiin pappiskatekeetta Johan Henrik Planting , jonka ansiosta kiertokoulutoiminta saatiin hyvää alkuun. Senaatin kirkollisasiain toimituskunnan epäilyistä huolimatta Costiander ei rasittanut katekeetta Plantingia kohtuuttomasti papin tehtävillä, vaan tuki kaikin tavoin hänen opetustoimintaansa ja antoi siitä aina esimiehilleen kiittävän lausunnon.

Costiander teki Kuusamossa ahkerasti pitäjämatkoja, vaikka nämä taipaleet olivatkin pitkiä ja vaivalloisia. Eräässä piispantarkastuksessa kirkkoherra mainitsee kiertävänsä laajan seurakuntansa läpi kaksi kertaa vuodessa ja tämän lisäksi käyvänsä kolme kertaa Vasaraperän, Posion, Alakitkan, Poussun ja Rukajärven kinkerikunnissa. Johan Gustaf Costianderin aikana kirkkoherraansa mieltyneet kuusamolaiset kävivät innokkaasti ja vapaaehtoisesti kirkossa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Muun muassa kinkeritilaisuudet olivat mieluisia ja niiden osanotto oli runsasta.

1830-luvulla saapuivat katovuodet niin Kuusamon kuin muunkin Pohjois-Suomen vitsaukseksi. Loppuun saakka seurakuntalaisistaan huolehtiva kirkkoherra lähti hakemaan Arkangelista viljaa nälkää näkeville kuusamolaisille. Yhden viljanhakumatkan hän ehti tehdä vuonna 1831, mutta vuonna 1833 hän sai toisella matkallaan punatautitartunnan ja kuoli 5.3.1833. Samaan tautiin kuolivat neljä hänen alaikäistä lastaan.

Costianderin kuoleman jälkeen Kuusamon vt. kirkkoherraksi tuli katekeetta Johan Henrik Planting. Seurakuntalaiset anoivat häntä myös vakinaiseksi kirkkoherrakseen, mutta se ei ollut mahdollista, sillä Plantingilta puuttui tarpeellinen pastoraalitutkinto. Niinpä Kuusamon uudeksi kirkkoherraksi nimitettiin jo 14.8.1933 Ylikiimingin kappalainen, vanhimman Kranckin pojanpoika Johan Gustaf Kranck. Kranck astui kuitenkin hoitamaan virkaa vasta armovuosien päätyttyä vuonna 1836.

Vanhemmat

Sotkamon nimismies Karl Costiander ja Elisabeth Kranck

Puoliso

Helena Elisabeth Borg

Lähdeluettelo

  • Poukkula, Antti. 300-vuotisen Kuusamon seurakunnan paimenten kronikka. 1978.
  • Ervasti, Seppo: Johdatus Kuusamon historiaan.
  • Helsingin yliopisto, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  • Colliander, O. I.: Suomen kirkon paimenmuisto II. 1918.