K. U. Bäck kävi kuusi luokkaa Vaasan klassillista lyseota, aloitti farmasiaopinnot 1889 ja valmistui proviisoriksi 1902. Haapajärven apteekin ensimmäinen apteekkari Nils Filip Morzelli sai apteekkioikeudet 1870. Apteekki siirtyi kuitenkin jo puolentoista toimintavuoden jälkeen Haapavedelle ja Haapajärven apteekki jäi haara-apteekiksi. K. U. Bäck sai Haapajärven apteekille uuden perustamisluvan 1916 ilmeisesti Haapajärvelle asettuneen piirilääkäri Forsmanin ansiosta. Bäck avasi apteekin Kukkaniemen talossa maaliskuussa 1917.

Oman kunnanlääkärin Haapajärvi sai 1920, kun virkaan valittiin Yrjö Jukola. Lääkärin saantiin vaikutti apteekkari Bäck, joka 1919 lupautui ottamaan osaa lääkärin palkkaukseen tuhannella markalla vuodessa kahden vuoden aikana ja myymällä omistamansa Kukkaniemen apteekkikiinteistön kunnanlääkärin taloksi. Haapajärven apteekki pysyikin Bäckien hallussa pitkään. K. U. Bäckin kuoltua 1943 apteekkioikeudet siirtyivät hänen toiselle puolisolleen, joka piti apteekkia 1957 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.

Bäckit pitivät siis apteekkia Haapajärvellä yli 40 vuotta sekä samaan aikaan apteekkia myös Kärsämäellä, josta Ella Bäck luopui 1943 miehensä kuoleman jälkeen. K. U. Bäck tunnettiin luonteeltaan rauhallisena ja yritteliäänä miehenä. Vaimonsa kanssa hän lahjoitti 1936 Haapajärven Nuorisoseuralle tontin omistamastaan Kukkaniemen tilasta. Pari vuotta aikaisemmin palaneen toimitalon tontille uusi talo ei mahtunut. Myöhemmin apteekkari lahjoitti talon takaa maata myös urheilukenttää varten. Pariskunnan jäämistöstä seurakunta sai lahjoituksena arvokkaan venäläistä käsityötä olevan kynttiläkruunun, jonka Uno ja Ella Bäck olivat ostaneet Hugo Standertskjöldin huutokaupasta Aulangolta 1926. Oinaan pääkuvioilla ja ruusukkeilla koristeltu kynttiläkruunu, jossa on paikat 36 kynttilälle, on sijoitettu kirkon keskiristille.

Apteekkitoiminnan lisäksi K. U. Bäck innostui Saksaan ja Italiaan suuntautuneella ulkomaanmatkallaan maanviljelyksestä ja osti 1930-luvun vaihteessa pinta-alaltaan 800 hehtaarin Mäenpään tilan Kärsämäeltä. Tämä ei vielä riittänyt, sillä 1932 Bäck osti Pihtiputaan Alvajärveltä Puro-nimisen 300 hehtaarin, metsätilan ja myöhemmin runsaasti metsäpalstoja Haapajärveltä ja ympäristöpitäjistä. Puron tila Alvajärvellä palveli apteekkarin kesänviettopaikkana. Tarina kertoo huumoria puheessaan harrastaneen apteekkarin sanoneen rakennustöitä tekeville heinäkuussa, että ”voi kun minä saisin ostaa tuon järven takana olevan Pilkkaniemen”. Kysymykseen, mitä hän aikoisi Pilkkaniemessä tehdä jo ikämies Bäck vastasi huumorin pilke silmäkulmassaan: ”Minä kauniina hellepäivänä juoksisin siellä hietikkorannalla”.

Mäenpään tilalle Kärsämäen Pyrrönperällä Bäck raivautti peltoa parhaimmillaan jopa 20 hehtaarin vuosivauhdilla. Maatalousasiantuntijana toiminut maatalousteknikko Markus Laakkonen oli esittänyt, että ostetaan tilalle ”Hankmo”-karhi, jolla kuokos on helppo muokata kylvökuntoon. Esityksen johdosta Bäck huumorinpilke silmäkulmassaan kysyi harvakseen: ”Onko se Hankmo semmonen karhi, että se ne juurikatki hienontaa?” Apteekkari osti piikkipyöräisen Fordson-traktorin 30-luvun puolivälissä. Näin peltojen raivaus ja maanviljelys koneellistui ja karhi siinä oli tilanhoitajana ja traktorin kuljettajana toimineen Veikko Haapalan mukaan Laakkosen suosittelema Hankmo.

Apteekkarin monia tiloja viljeltiin karjattomana. Viljelysmailtaan suurin Mäenpään tila Kärsämäellä siirtyi apteekkarin kuoleman jälkeen tyttärelle, joka myi tilan pika-asutukseen. Apteekkarin omistuksessa oli 1940-luvulla maata yhteensä noin 2 500 hehtaaria.

Vanhemmat

nahkurimestari, Erik Bäck ja Anna Johanna Nyholm

Puoliso

  1. Heinäkuun 9. päivänä 1893 Sofia Pellinen (Väkkärä), syntynyt Lappajärvellä lokakuun 30. päivänä 1867, kuollut Haapajärvellä kesäkuun 30. päivänä 1921, vanhemmat seppä Juho Juhonpoika Lillpellinen eli Väkkärä ja Leena Johanna Juhontytär Norbacka
  2. Haapajärvellä maaliskuun 12 päivänä 1922 proviisori Ella (Edla) Sofia Häggblom, syntynyt Heinolassa tammikuun 20. päivänä 1881, kuollut Haapajärvellä marraskuun 14. päivänä 1957, vanhemmat puuseppä Henrik Leonard Häggblom ja Edla Backman