Väinö Alopaeus toimi ennen Sieviin muuttoaan Metsähallituksen aluemetsänhoitajana mm. Lapissa ja Karjalassa. Muolaasta hän tuli Yläneelle Kruunun omistamaan Uudentalon kartanoon metsänhoitajaksi. Sieltä hän muutti puolisonsa kanssa Sieviin 1905. Alopaeukset ostivat Sievin Vanhankirkonkylältä Rääsiön talon, joka sijaitsi lähellä Vääräjokea. Väinö toimi valtion Kalajoen hoitoalueen metsänhoitajana ja virkansa ohella hoiti tilaa tilanhoitajan avustamana. Aino-rouva keskittyi nautakarjatalouteen ja karjanjalostukseen.

Alopaeukset toivat Yläneeltä lukuisia maatalouteen liittyviä uudistuksia. Heidän tilallaan ”Louhessa” järjestettiin mm. kiertävän maamieskoulun kursseja 1914. Opetusta annettiin karjanhoidossa, maitotaloudessa ja navettatöissä. Uusien virtausten mukana Alopaeukset pysyivät, sillä maanviljelysseuran neuvoja Oskari Herttua oli vakituinen vieras tilalla.

Puolisot olivat mukana monessa yhdistystoiminnassa. Metsänhoitaja Alopaeus kuului Oulun läänin talousseuraan vuodesta 1905 lähtien. He olivat paikallisen maamiesseuran jäseniä. Rouva oli Yläneellä tutustunut meijeritoimintaan, ja hän oli innokkaana perustamassa meijeriä Sievin Markkulaan; meijerin perustamiskokous pidettiin Alopaeusten Louhen tilalla 1923. Rouva Alopaeus oli lisäksi ensimmäinen maataloustuottajien liiton paikallisyhdistyksen johtokunnan naisjäsen koko Keski-Pohjanmaalla.

Louhen tila toimi karjanjalostuksen suunnannäyttäjänä. Alopaeukset alkoivat jalostaa itäsuomalaista karjaa, mikä oli merkittävää koko Sievin karjakannan kehitykselle. Aino Alopaeus sai 1919 kunniapalkinnon karjatalouden edistämisestä. Alopaeusten karjan hyvää laatua todistavat useat karjanäyttelyistä saadut palkinnot. 1920-luvulla tilasta tulikin itäsuomalaisen karjan jalostuskeskus.

Sodan aikana Alopaeukset muuttivat Suomussalmelle, missä Väinö hoiti postia. Heidän kotinsa paloi siellä, ja he muuttivat Mäntyharjulle poikansa luo asumaan. Metsänhoitaja Alopaeus kuoli siellä jo pitkään sairastaneena, ja rouva muutti miehensä kuoleman jälkeen takaisin Sieviin.

Väinö ja Aino Alopaeuksen merkitys maatalouden uudistajina ja neuvonantajina oli merkittävä. He toimivat suunnannäyttäjinä myös muilla kotitalouteen ja tilanhoitoon liittyvillä alueilla. Heidät muistetaan avuliaina ja anteliaina ihmisinä.

Vanhemmat

Orimattilan kappalainen Johan Aadolf Alopaeus ja Emilia Sofia Björk

Puoliso

Muolaassa 1903 Aino Emilia Fagerlund, syntynyt 30.8.1880 Lappee (Lappvesi), 22.8.1972 Sievi, vanhemmat vaakakirjuri Mauno Vilho (Magnus Vilhelm) Fagerlund ja Edia Emilia Hartin