[Kuva: Martti 1 eli entinen Nils Martinniemessä vuonna 1986.]
Martti 1 eli entinen Nils Martinniemessä vuonna 1986.

Martinniemessä vuodesta 1927 vuoteen 1988 toimineella hinaaja Martti 1:llä on pitkä historia. Hinaajan alkuperäinen nimi oli Nils. Alus valmistettiin teräksestä vuonna 1906 Vaasassa Onkilahden telakalla (Metvikens MV), joka siirtyi vuonna 1936 Wärtsilälle.
 Laivan ensimmäinen omistaja oli Nils Persson ja kotipaikkana Kemi. Alkujaan se oli höyryhinaaja. Nils myytiin 1911 Tornioon Carl A. Lindströmille. Sen jälkeen hinaaja oli vuosina 1918-1927 Granvikin sahalla Seittenkarissa Ruotsin puolella (AB Granviks Sågverk Seskarö). Sahan toiminta lopetettiin 1926.

Vuodesta 1927 lähtien Nils oli Raahe Oy:llä Martinniemessä. Oulun merenkuluntarkastajan Pekka Tuomisen 16.4.1945 antaman tiedon mukaan Nilsillä oli 125 indikoitua hevosvoimaa, vetoisuus 40,24 bruttorekisteritonnia, pituus 18,35 metriä ja leveys 4,68 metriä, omistajana oli Rauma Raahe Oy Haukipudas. Toisen maailmansodan aikana Nils palveli Laatokalle
Vuonna 1956 höyrykattila ja -kone poistettiin ja tilalle asennettiin 240 ahv:n tanskalainen Burmeister&Wain -laivadieselmoottori. Alus sai myös uuden nimen, Martti 1, tunnuskirjaimet (OGGT). Kone oli vahvaa tekoa ja painoi kaksitoista tonnia.

Martti 1 oli Perämerellä ensi sijassa raakapuun hinauksessa jokisuilta Rauma-Repola Oy:n Martinniemen tehtaille. Alus hinasi myös proomuja ja toimi satamahinaajana, samoin jäänmurtotehtävissä.
Uusi pääkone ja ohjaamo rakennettiin hinaajaan vuonna 1986. Kone oli 350 kW:n Wizeman Marine Diesel WM 424 Turbo V-12. Tehoa koneesta ”lähti” 476 hevosvoimaa. Potkurin ympärillä oli hinaustehoa lisäävä Kort-tunneli. Polttoainesäiliöiden tilavuus oli 8500 litraa ja kulutus täydellä teholla 50 litraa tunnissa. Martti 1:n paaluvetovoima oli 66 kN. Hydraulisesta vintturista irtosi 19kN:n vetovoima. Martti 1 oli erittäin hyvä hinaaja.
Hinaajan viimeiset päälliköt olivat haukiputaalaiset laivurit Jonne Abram Halonen (1913-1992) ja Juho Kaikkonen.
Martti 1:sä oli myös sauna, jossa miehistö pääsi kylpemään ja peseytymään. Hinaajan miehistö käsitti päällikön, perämiehen, konemestarin, koneapulaisen, kansimiehen ja emännän.

 

Toinen vuosisata alkaa

Vuonna 1988 Martti 1 ajettiin Raumalle ja seuraavan vuonna Kemi Oy:n laivurit Aarre Tapola ja Pentti Halonen toivat sen Raumalta Kemiin. Vuoden 1989 vaiheilla Martti 1 myytiin Kemiin Kemi Oy:lle ja hinaaja sai uuden nimen Kemi 3. Vuonna 1992 alus siirtyi Kemin Meripalvelu Oy:lle. Melko pian Vaasan Urheilusukelluskerho Delphin ry osti hinaajan ja sen kotipaikaksi tuli Vaasa. Kemi 3 lähti jääriitteessä Vaasaan 20.10.1992.

Hinaajalle annetiin Vaasassa uusi nimi Stella. Talven 2001-2002 se oli telakalla. Keväällä 2002 aluksen pohja hiekkapuhallettiin  ja maalattiin sekä uusittiin sinkkianodit.
Stellan (ex Nils, Martti 1 ja Kemi 3) 100-vuotista historiaa juhlistettiin 07.10.2006 sukellusreissulla. Alkoi laivan uusi vuosisata. Aluksessa oli tutka, kaikuluotain, magneettinen kompassi, sähkökompassi, GPS ja VHF-radiopuhelin. Melko pian Stellasta luovuttiin ja se myytiin edelleen sisävesille.
Laivamiesten ”tietotoimiston” mukaan alus on nyt jälleen nimeltään Nils. Näin historia palaa alkuunsa. Martti 1:ssä palveli monia martinniemeläisiä ja haukiputaalaisia miehiä ja naisia.

Nils-hinaaja, myöhemmin Martti1 vuonna 1953.
 

Martti 1, entinen Nils vuonna 1984.
 

Martti 1 Kemin Pajusaaren telakalla maaliskuussa 1990.