Suur-Kalajoen historian mukaan Haapajärven kylän Sorolan tilan N:o 18 perusti Martti Erkinpoika Soroinen vuonna 1686. Tämän jälkeen tilasta on nimensä saanut monta sukuhaaraa olematta kuitenkaan sukulaisia keskenään. Myös tänä päivänä kahdella päätilalla asuvat Sorolat eivät ole sukulaisia keskenään.

Kirjassa kerrotaan ensimmäisistä asukkaista edelleen, että tilaa isännöivät Martti Erkinpoika Soroinen  1686–1691 ja vaimo Marketta 1688–1691 ja Lauri ja vaimo Barbara vuosina 1688–1697. Ilmeisesti väki tilalla kuoli nälkään tai muutti muualle, sillä talo oli autiona vuodet 1698–1713.

[Kuva: Sorolan talo]
Sorolan talo Tiitonrannalla vuonna 1928.

Tämän jälkeen taloon liittyvä Sorola tunnetaan Haapajärven vuoden 1752 kirkonkirjoissa. Hän oli Johan Johaninpoika Sorola (s. 1726), seuraavana poika Matti Sorola (s. 1762).

Hänen poikansa Matti (s. 1792) muutti Kuusaankylän puolella olevalle Sorviahon tilalle. Tila kannattaa mainita, koska Sorviaho Kuusaa N:o 55 liittyy myöhemmin Sorolan tilan maihin.

Varsinaisesti Sorolan taloina tunnetaan tällä hetkellä kaksi vierekkäistä taloa, Jalmarin puoli ja Erkin puoli. Vaikka asukkaat ovat Soroloita, niin kummatkaan eivät ole sukulaisia toisilleen eivätkä aikaisemmin Sorolan taloa hallinneiden Soroloiden kanssa. Asukkaat ovat ottaneet nimensä tilan nimen mukaan, mikä on hyvin tuttua sukututkimusten tekijöille.

[Kuva: Piironki]
Jalmari Sorolan olohuoneessa on papan Jaakko Sorolan aikainen ”lahvipiironki” kunniapaikalla.

Jalmarin puolen Soroloiden sukujuuret johtavat Eelis Sorolan (Sorviahoon muuttaneen sukua) tekemän sukututkimuksen mukaan Sieviin. Esi-isä on Jaakob Tuomaanpoika Ullakko (s. 1793 Sievissä), jonka poika Tuomas Ullakko (s. 1816) muutti Alavieskasta Haapajärven Tervamäelle, ja hänen poikansa Jaakko Tervamäki-Ullakko (s. 1841) muutti ensin Pidisjärvelle (Nivalaan) ja sieltä Haapajärvelle Räisälän (Sorolan) tilalle 1850-luvulla. Jaakko otti taloon tultuaan sukunimekseen Sorolan.

Erkinpuolen Soroloiden sukujuuret johtavat Karjalahdenrannalle, sillä Nokareen tilalla asunut Matti Pennala (s. 1860) ja vaimo Maria o.s. Savimäki (s. 1865) ostivat Sorolan talon 25.11.1896 neljäntuhannen markan kauppahinnalla Aadolf ja Alviina Kutvoselta ja muuttivat tilalle asumaan. Perhe muutti sukunimekseen Sorolan, vaikka ainakin perheen vanhimmat tyttäret olisivat halunneet pitää sukunimenään Pennalan.

– Isä sanoi, että olkoot meidänkin sukunimi Sorola niin kuin aikaisemminkin talossa asuneiden, kertoo Matti Pennalan tytär Jenny Vähätiitto, joka sai koulutyttönä lähes 80 vuotta sitten sukunimekseen Sorolan. Matille sukunimi oli ennestään tuttu, sillä hänen isänisänsä Josua oli ollut sukunimeltään Sorola.

Sorola ja Sorviaho

Sorolan talon kohdalla on tapahtunut tilakauppoja ja jakoja niin paljon, että niitä on lähes mahdoton yhdessä jutussa selvittää. Joka tapauksessa Sorola tunnettiin vuonna 1733 koko manttaalin talona. Ensin kahdeksi taloksi jakautumisen jälkeen Sorola N:o 18 maasta on lohkottu runsaasti tiloja, esimerkiksi Kallio, Kiviniemi ja Koivusalo.

Vanha kruununtila liittyi Sorolan taloihin kun Pietari Pietarinpoika Sorviaho myi tilan Pietari Pietarinpoika Sorolalle 11.10.1865 tehdyllä kauppakirjalla. Lisäksi Sorolan taloon on ostettu Änkilä Kuusaan kylän puolelta, eli Outokummun alueena tunnettu tila, joka nyt on Haapajärven kaupungin omistuksessa. Sorviahon tilalla on nykyisin Lehdon talona tunnettu asunto, mutta tilan maat ovat Erkin talon ja Jalmarin talon viljelysmaina.

Matti Pennalan ostama Sorola jäi perheen vanhimman pojan Aukusti Sorolan (s. 1890) perheen asuttavaksi. Matin toisesta avioliitosta Hilda Kustaava Vilppolan (s. 1875) kanssa syntyneet, vielä elossa olevat kaksi tytärtä Jenny ja Lyydia asuivat talossa avioitumiseensa asti.

Sorolassa on ollut aina paljon väkeä, sillä Matilla oli yhteensä yhdeksän lasta ja poika Aukustilla kahdesta avioliitosta yhteensä 13 lasta, ensimmäisestä avioliitosta Maria Mäkelän kanssa viisi ja toisesta avioliitosta Hilja Ylikosken kanssa kahdeksan. Nykyinen isäntä Erkki Sorola on Aukustin toisesta avioliitosta.

Jalmarin talo Räisälä siirtyi Jaakko Sorolan jälkeen pojalle Adolf Sorolalle ja hänen jälkeensä pojalle Jalmari Sorolalle, joka puolikymmentä vuotta sitten [1980-luvulla] luovutti tilan sukupolvenvaihdoksella pojalleen Jaakko Sorolalle.

Soropuhto laajentunut

Tiitonranta on Haapajärven kaupungin kylätaajamista nopeimmin laajentunut. Järven ja kaupungin keskustaajaman läheisyyteen rakennettaisiin mielellään. Varsinaiset Sorolan talot harjoittavat edelleen voimakasta karjataloutta, joten maat eivät ole joutaneet myytäväksi tonteiksi omakotiasukkaille.

Sen sijaan Sorolan numerolla olevien muiden talojen maille on noussut uutta asutusta, komeita omakotitaloja.

[Kuva: Jalmarin puolen Sorola]
Jalmarin puolen Sorolassa on uutta ja vanhaa rakennuskantaa rinnakkain. Taustalla oleva vanha päärakennus on jo hylätty asuntokäytöstä.

Jenny Matintytär Sorola/Vähätiitto eli Alapellon Jenni tunnistaa itsensä vanhasta valokuvasta jonka sisar Lyytin mies Antti Jaakonaho on ottanut Sorolan talosta vuonna 1928, jolloin talo siirtyi Matilta poika Aukusti Sorolan hallintaan. Kuva on Haapajärvi-Seura ry:n arkistossa, ja kuuluu Haapajärven Nuorisoseuran jäämistöön.

Sorolassa ei vanhaa rakennuskantaa enää ole. Vanha emäntä Hilja kertoo, että kokonaan uuden asuinrakennuksen rakentamiseen päädyttiin, koska rakennusasiantuntijoiden mielestä talo oli liian heikosti perustettu.

[Kuva: Erkin puolen navetta]
Sorolan Erkin puolen pitkä navetta ja tuorerehusiilo kertovat talon voimakkaasta karjataloudesta.

Sen sijaan Jalmarin puolen vanha asuinrakennus ja muitakin vanhoja rakennuksia on vielä pystyssä ja edelleen käytössä. Tosin asuinrakennus on korvattu kymmenkunta vuotta sitten komealla punaiseksi maalatulla kahden huoneiston 183 asuntoneliön talolla. Tilaa Jalmarille ja poikamiesisännälle Jaakolle riittää.

Jalmari vaalii talon perinteitä ja vanhoja tavaroita. Esimerkiksi olohuoneesta löytyy vanha Jaakko-papan aikainen piironki. Myös Erkinpuolen Sorolassa on kahden perheen talo, ja talon pidon jatkajaa toivotaan metallialan koulutuksen saaneesta Matti-pojasta. Erkki on maanviljelyksen ohella tiukasti kiinni Haapajärven kaupungin kunnallispolitiikassa. Hänet on valittu muun muassa kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtajaksi.