Leppäsen tila erotettiin Ronkaalan tilasta 1600-luvun vaiheessa. Tilan perustajaksi mainitaan Matti Antinpoika Leskinen, jonka nimi löytyy asiakirjoista vuodelta 1591. Tilakeskuksen paikka tunnetaan nykyisin Pehkosen talona. Puhto sai alkunsa, kun kantatilasta ryhdyttiin erottamaan tiloja, vuoteen 1931 mennessä viisi tilaa. Erkki Leppälän aikana tilasta erotettiin asuinpaikkoja lähinnä perheen jäsenille. Erkki ja Kustaava Leppälällä oli yhteensä seitsemän poikaa ja kolme tytärtä.

[Kuva: Leppälänpuhto vuonna 1908]
Leppälänpuhto vuonna 1908 otetussa valo­kuvassa, jossa taloryhmässä on nimismiehen asunto oikealla ja melkein samassa pihassa Purolan talon rakennuksia vasemmalla.

Erkki Leppälän (s. 1870) pojista kolme valmistui metsäkouluista metsäteknikoiksi. Heistä vanhin, Uuno Leppälä (s. 1893), tunnettiin Haapajärvellä puutavaraliikkeen pitäjänä. Hänen hallinnassaan Haapajärven saha oli vuodesta 1945 vuoteen 1968, jolloin Haapajärven kaupunki vuokrasi sahan ja ryhtyi harjoittamaan sahaustoimintaa.

Pojista Väinö Leppälä (s. 1897) ja Vilho Leppälä (s. 1901) tekivät elämäntyönsä eri puutavaraliikkeiden palveluksessa. Heistä Väinö Leppälä toimi alkuaikoina Haapajärven Metsänhoitoyhdistyksen teknikkona. Molemmat asuivat Pehkosessa, jossa on edelleen kaksi asuinrakennusta. Vilhon ja Gunillan perikunta omistaa edelleen talon, joka on ollut samalla suvulla ainakin 230 vuotta.

Einari Leppälä (s. 1899) asui Leppälän puhdossa, mutta Toivo Leppälä (s. 1904) asui Tiitonrannan Vilppolassa, ja molemmat olivat ammatiltaan maanviljelijöitä. Sisaruksista on enää elossa Anna (s. 1910), joka asuu Helsingissä.

Pehkosen ja Leppälän lisäksi päätilasta on erotettu Purola, Kukkaniemi, Leppänen (Samuli) , Rantamäki, Haapanen sekä hieman etäämpänä järvestä ollut Laakkola. Eli samaa tilaa Leppälänpuhdon asemakaava-alueella on riittänyt Haapasen notkosta Hotelli Kantriin asti.

”Leppälän maalla” ovat olleet Haapajärven kunnalliselämän kannalta tärkeimmät kokoukset 1880–1900, jolloin Abner Leppälä toimi kunnallislautakunnan esimiehenä ja kuntakirjurina ennen Aate Olkkosta. Kokouksia ja käräjiä on pidetty Pehkosessa ja monen nimismiehen asuntona ennen Uuno Leppälää olleessa Leppälässä. Leppälässä toimi pitkään myös postitoimisto. Esimerkiksi vuodelta 1879 olevissa kirkonkuulutuksissa nimismies Wigstrand kuuluttaa, kenelle postitoimistossa on kirjeitä.

[Kuva: Leppälän asuinrakennus]
Leppälän asuinrakennus.

Matti Leppälä oli puolestaan kirkkoväärti (seurakunnan taloudenhoitaja), joten myös seurakunnalliset asiat hoidettiin pitkään Leppälän maalta. Matti Leppälän vanhin poika Erkki jatkoi tilan asumista, ja Erkki Leppälän talo Pehkonen muistetaan vielä vuonna 1915 Haapajärven keskustan viimeisenä kestikievarina.

Haapajärven kirjan mukaan Leppälä oli vuonna 1910 Haapajärven koneellistunein tila. Tällä 26 peltohehtaaria käsittäneellä tilalla oli kaksi kylvökonetta, niittokone ja haravakone. Lisäksi Leppälän tila kuului Haapajärven ensimmäiseen puimakoneosuuskuntaan, jossa oli kaikkiaan mukana seitsemän tilaa. Muut osuuskuntaan kuuluneet tilat olivat Rajaniemi, Kukkaniemi, Koppi, Ronkaala, Erkkilä ja Pehkonen.

Leppälässä asui nimismies

Uuno ja Saimi Leppälä ostivat Leppälän vuonna 1921. Aikaisemmin omistajina ovat olleet muun muassa Nestori Saarenheimo, K. O. Rouhu, nimismiehet Axel Ådenvall, Wigstrand ja Nordlund.

Vuonna 1933 painetussa Suomen maatilat -kirjassa mainitaan Leppälän suvun hallinneen tilaa ennen vuotta 1850. Samassa kerrotaan Leppälän kohdalla, että talon koko pinta-ala on 95 ha, josta peltoa 24 hehtaaria.

[Kuva: Pehkonen]
Pehkonen on Leppälä R:no 6 kantatilan ensimmäinen asuinpaikka. Väinön puoli ja Villen puoli ovat saaneet naapurikseen lääkäriaseman.

Kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1916 ja kivestä sekä puusta rakennettu karjarakennus, josss on 28 lypsylehmän navetta ja kuuden hevosen talli, vuodelta 1890.

Pehkosesta kerrotaan, että se on ollut samalla suvulla yhtäjaksoisesti ainakin 165 vuotta (nyt [1993] noin 230 vuotta). Pehkosesta oli silloin jo erotettu seitsemän tilaa. Tilan koko pinta-ala oli silloin yli 440 ha josta peltoa 25 hehtaaria. Päärakennuksia 30-luvulla oli käytössä kaksi. Erikoisuutena mainitaan, että tilan metsistä oli silloin jo ojitettuna 150 hehtaaria.

Leppänen (Samuli) oli jo 1930-luvulla Juho ja Amalia Pietiläisen omistuksessa. Tila oli vuoteen 1913 asti kuulunut Manna Leppälälle. Leppälän maalla olleet tilat olivat suunnilleen samankokoisia, sillä myös Leppäsessä oli 25 hehtaaria viljeltyä ja tilan koko pinta-ala oli 125 hehtaaria.

[Kuva: Leppälän aitta]
Leppälän pihapiirin vanhan päreillä vuoratun aitan ovi on entisen Purolan puolella, ja aitta on luultavasti joskus kuulunut apteekkari Bäckille.

Puhtoon kuulunut Haapanen (Leppälän tilasta erotettu Rajaniemi) oli myös 25 peltohehtaarin tila, mutta kun tilaan oli osteltu lisämaita, tilan koko pinta-ala oli Leppälän puhdon muita taloja suurempi eli 250 hehtaaria. Erkki Haapanen oli ostanut tilan vuonna 1883. Tilalla oli 1930-luvun alussa nahkatehdas, ja aikaisemmin talossa oli harjoitettu meijeriliikettä ja sekatavarakauppaa.

Leppälän kanssa samassa pihassa oleva Purola oli apteekkari Uuno Bäckin asuntona ja omistuksessa pitkään. Apteekki toimi silloin ilmeisesti Leppälän puhdon Kukkaniemessä, josta myöhemmin tuli kunnanlääkärin talo. Purolan paikalla on nyt Reino Päkkilän rakentamia rivitaloja.

Kukkaniemen omisti vuonna 1902 Pekka Kallunki, joka otti hoidettavakseen Haapajärven ensimmäisen puhelinkeskuksen. Kukkaniemessä aloitteli toimintaansa myös 1902 perustettu Haapajärven Nuorisoseura. Suuremmat näytelmät, muun muassa Tukkijoella, näyteltiin kuitenkin Leppälän ”päälleajettavan” navetan vintillä. Kauniston nuorisoseura rakensi toimitalokseen 1907.

Leppälän taloilla tiedetään olleen yhteisen tuulimyllyn. Myöhemmin tuulivoimaa käytettiin veden nostamiseen karjalle järvestä 1930-luvulla ainakin Haapasella ja Leppälässä.

Piiskamäntyjä ja urheilua

Kun Leppälässä käytiin 1800-luvulla käräjiä ja samalla kohdalla Nivalan maantien varrella oli vanhoja mäntyjä, ei ole ihme vaikka mäntyjä on alettu nimittää piiskamännyiksi. Asiakirjatietoja tapahtuneista piiskauksista ei ole tiedossa.

Leppälän pojat harrastivat urheilua, esimerkiksi Uuno Leppälä on vuonna 1913 saanut kolmesta kiinnityksestä omakseen Rovaniemen Jyryn komean sarvipokaalikiertopalkinnon pyöräilystä. Uuno Leppälä oli silloin opiskelemassa Rovaniemen metsäkoulussa. Erkki ja Leena Leppälä, Leppälän nykyisinä omistajina, säilyttävät papan pokaalia perhekalleuksien joukossa. Pariskunnan omakotitalo on Leppälän rannassa.

Mestaripyöräilijä Juho Jaakonahon muistomerkki on puolestaan Leppälän maalla, jonka perikuntaan kuului myös mestaripyöräilijän äiti Klaara o.s. Leppälä, kauppias Heikki Jaakonahon vaimo.

Leppälän puhdon asukkaat ovat antaneet vahvan panoksen Haapajärven kehitykseen, niin kunnallisten kuin seurakunnallisten asioiden hoitajina.

Uuno Leppälän puutavaraliike ja saha puolestaan työllisti kymmenet vuoden paikkakuntalaisia; loppuvuosina sahayhtiössä oli mukana myös tytär Eilan aviomies metsänhoitaja Ensio Rinne. Sahaa tuskin paikkakunnalla olisi ilman Uuno Leppälän ansiokasta toimintaa.

Uuno Leppälän pojista Jorma Leppälällä (s. 1929) oli tarkoitus jatkaa sahausalalla hankkimalla siihen koulutusta, mutta varhainen kuolema 1955 sekoitti suunnitelmat.

Leppälän puhdossa ei viljellä maata, asukkaat vaikuttavat muilla elämän aloilla.

Oman lukunsa Haapajärven historiaan voisi kirjoittaa sadoista Leppälän maista tonttinsa saaneista rivi- ja omakotitaloista, mutta jätämme sen jälkipolvien tehtäväksi.