Puhtoja kiertämässä löysimme Oksavalta puhdon, josta vanha rakennuskanta on jokseenkin hävinnyt. Pekopuhto on saanut nimensä Pekolan talosta, joka vielä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa oli kylän suurimpia taloja. Pekosen tilan on perustanut Olli Pekonen eli Kontio vuonna 1686. Maata tilaan kuului runsaasti: muistitiedon mukaan peltoa tilalla oli parhaimmillaan viljelyksessä yli kuusikymmentä hehtaaria.

Pekosesta Rekolaksi muuttuneen talon isäntänä oli vuosisadan vaihteessa juureva ja edistysmielinen Bertil (Perttu) Mannanpoika Pekola (s. 1863) ja talon emäntänä 1858 syntynyt Amanda o.s. Argillander.

Puhdon perustajaksi voidaan nimetä Perttu, mutta myös hänen poikansa Alpertti (s. 1887) ja vaimo Kustaava o.s. Vehkalahti (s. 1879).

Pertun poika Akseli perusti ensimmäisenä Pekolan maille Suvannon tilan, muistitiedon mukaan 1916, eli talo oli päätilan jälkeen Pekopuhdon ensimmäinen Pekoloiden rakentama. Päätilasta erotettiin lisäksi vuonna 1923 lohkomistoimituksessa useita määräaloja. Kantatilalle isännäksi jäänyt Pertun vanhin poika Alpertti kuoli 1927.

Perttu-pappa isännöi omaa osuuttaan Pekolasta pitkään, mutta myi talosta osansa syytinkiä vastaan pojalleen Akselille liitettäväksi Suvannon tilaan sekä osan Pekolan tilan mailla asuvalle Erkki Jämsälle Yliahon tilaan liitettäväksi.

Pekolan mahtitalo pieneni myös Pertun tyttären Emman avioiduttua ja vietyä perintönä mukanaan Vehkalahden tilalle Mäkelään niittypalstan.

Puhto oli siis saanut alkunsa Suvannon tilan perustamisella, mutta tuli Pekopuhtoon asukas suvun ulkopuoleltakin, kun Pekolan päätilan kohdalle toiselle puolelle Settijokea perusti Kalle Leipälä Koivisto-nimisen tilan Pekolasta lohkaistulle maalle vuonna 1912.

Vanha maarekisteriote kertoo myös muista lohkomistoimituksista. Vuonna 1923 on tilasta lohkottu Pysäys, Aappo Aholalle, Vainionpää, Jaakko Pekolalle, Mutka, Juho Pekolalle ja Ojansuu, Taneli Hietalalle.

Alpertin jälkeen kantatilalle Pekolaan jäi asumaan poika Kaarlo (s. 1919), ja talonpitoa jatkaa nykyisin hänen poikansa Esko Pekola, jonka vaimo Pirjo on Aukusti Karkulehdon tyttöjä Kopolasta. Talossa asuu myös Eskon äiti Elsa.

[Kuva: Paritalo Suvannossa]
Erkki Pekola sai lähinaapurin, kun myi Suvannon tilasta tontin tälle paritalolle, joka on viimeisiä puhtoon rakennettuja taloja.

Veljeksistä vanhimman eli Akselin (s. 1890) perustaman Suvannon asukkaana jatkavat hänen poikansa Erkki ja Elvi Pekola. Suvanto sai naapurikseen Lauri Jämsän rakentaman paritalon.

Alpertin pojista Frans (s. 1921) ja vaimo Anna perustivat sotien jälkeen talon nimeltään Ahtela vuonna 1947, ja talossa asumista jatkaa tytär Riitta ja Ahti Junttila.

Jos vielä samaan vauhtiin kerrotaan puhdon ensimmäisestä Pekolan tilasta lohkaistun tilan Koiviston asukkaista, niin Kalle Leipälän jälkeen tilalla isännöi poika Leonard Leipälä ja nykyisin hänen poikansa Kalle Leipälä, joka on rakentanut Koiviston maalle komean omakotitalon vuonna 1979. Koiviston maalle Settijoen taakse on laajennettu myöhemmin myös toinen talo Arpela, alkuaan Pentti Leipälän toimesta rakennettu. Laajennuksen kokeneessa talossa asuvat nykyisin Markku ja Riitta Lagus.

Oksavalla asuu Pekolan tilan Pekoloita ja Rahkolan talosta lähteneitä Pekoloita. Kun tarkempaa sukututkimusta ei ole tehty, esimerkiksi Pekolan numeron mailla Rantalassa asuva Jaakko Pekola kertoo sukulaissuhteiden olevan hieman sekavat.

– Monet pitävät minun isääni Mutkan Jussia Perttu Pekolan veljenä, mutta näin ei ole. Rahkolan Taneli eli Taneli Pekola oli minun isän veli. Jos sukulaisuutta on, se juontaa paljon kauempaa, väittää Jaakko Pekola.

Pekolan talo tuli kuitenkin tutuksi myös Jaakko Pekolalle, sillä talon suureen tupaan kokoonnuttiin iltapuhteina suurella joukolla. Monesti käytiin myös poliittisia keskusteluja: olihan Perttu kova maalaisliittolainen.

Pekoukko tunnettiin

Pekolan kantatilalla Esko ja Pirjo Pekolan olohuoneen seinällä on ”Pekoukon” eli Perttu Pekolan valokuva. Tästä Pekopudon kantaisännästä on paljon juttuja, sillä hänet tunnettiin yhteiskuntaelämää hyvin tuntevana ja sanavalmiina miehenä.

Perttu sai lukea ystäväpiiriinsä itse Kyösti Kallion, joka usein vieraili Pekolassa.

[Kuva: Frans ja Anna Pekola]
Pekopuhdon Ahtela sai asukkaikseen Junttilat, kun Frans ja Anna Pekola muuttivat kaupungin keskustaan.

– Pappa kulki Kyösti Kallion kanssa perustamassa Maalaisliiton paikallisosastoja Haapajärvelle ja lähikuntiin. Muistan monet poliittiset väittelyt Pekolan vanhan päärakennuksen suuressa tuvassa; ne saattoivat kestää pitkälle yöhön. Jos kylälle tuli jokin puhuja, pappa varmasti haettiin paikalle väittelemään, kertoo papastaan Frans Pekola.

Alpertin poika Ransu tuli papalle läheiseksi, sillä Perttu joutui sokeutumisen vuoksi vanhana talutettavaksi ja Frans toimi taluttajana. Jopa äänestyspaikalla Perttu luotti Ransuun niin, että ei huolinut vaaliavustajaa vaan alaikäinen Ransu pääsi äänestämään pappansa puolesta.

Frans Pekola muistaa pappansa eläneen syytinkien päättymisen jälkeen sokeaneläkkeellä. Hyvä ystävä Kyösti Kallio vieraili vanhuksen luona ja hankki aivan pyytämättä eläkkeeseen korotuksen.

Pekolan vanhasta päärakennuksesta ei ole olemassa kuvaa, mutta Suvannon nykyinen isäntä Erkki muistaa talon olleen maantien suunnassa takaseinä maantielle päin. Muuten talo oli Haapajärvellä hyvin tunnettua maalaistalotyyppiä. Suuri tupa oli Oksavan puoleisessa päässä rakennusta, ja talon kuisti oli Settijoelle päin pihan puolella.

– Tuvassa oli valtavan suuri muuri, jonka uunin päälle mahtui monta miestä kerralla nukkumaan. Talossa oli palvelusväkeä runsaasti, ja tuvassa nukkuvilla rengeillä oli tapana kiivetä kylmällä ilmalla uunille nukkumaan, Erkki kertoo.

Erkki muistaa Perttu-papan suoraselkäisenä isokokoisena miehenä, jota vähän pelättiin. Olihan lasten mieliin isketty periaate vanhempien ihmisten kunnioittamisesta, ja 80-vuotiaaksi elänyt Perttu-pappa oli mies, jota ei voinut olla kunnioittamatta.

Samoin myös muistelee nykyisin Haapajärven keskustassa asuva Suvannon poika Vertti Pekola. Pekolan talossa elämä oli tosi talon touhua, mutta hyvin pärjäsi myös joen toisella puolelle asuva Kalle Leipälä, joka maanviljelyksessä aivan kilpaili Pekosten kanssa.

Vertti Pekola rakensi talonsa alemmaksi Pekolan maille Settijoen varteen, jossa harjoitti erilaista yritystoimintaa. Ainakin kuvataiteilijoille paikka tuli tutuksi, sillä Rauha maalasi, ja Vertti harjoitti kehystysliikettä.

Settijoki antaa ilmettä

Pekopuhto sijoittuu kahdenpuolen Settijokea, jonka olemassaolo on kuulunut saumattomasti pekopuhtosten elämään. Vuonna 1976 viimeksi rautaniskotukselle rakennettu silta yhdistää Pekolan ja Koiviston mailla asuvat.

Monet Settijoen uitot kuuluivat vielä 1930-luvulla keväisiin tapahtumiin. Uittomiehet majoittuivat rantataloihin, joista Pekopuhtokin sai osansa.

Erkki Pekola vietti 27 vuotta Ruotsissa, mutta puhtoon piti takaisin tulla jo kymmenkunta vuotta sitten. Ruotsiin muutto tapahtui vuonna 1952, ja isä-Akselin kuoleman 1958 jälkeen Suvannon tila on ollut Erkin nimissä.

– Kyllä me tätä tilaa siinä mielessä pidettiin kunnossa, että tähän joskus palataan. Nythän nuo vasta onkin ruvenneet juuret ja suvun historia kiinnostamaan, Erkki tunnustaa.

Nykyisellään Settijoki on historiansa komein, sillä Jämsänkosken pato nosti vettä myös maantiesillan yläpuolelle. Jokeen kuuluva kosken kohina on kuitenkin ikuisiksi ajoiksi lakannut.

Jo kivikauden kansa on pekopuhdon paikalla majaillut. Suvannon mailta on löytynyt kiviesineitä, kuten erilaisia kaapimia sekä saviastian palasia, jotka todistavat paikalla asutun jo ennen Pekosen tilan perustamista.

Nykyistä Pekopuhtoa leimaavat uudet viime vuosikymmenillä rakennetut komeat asuinrakennukset. Vain kantatilalla pidetään lihakarjaa ja niiden emolehmiä. Puhdossa asutaan joko eläkkeellä tai käydään töissä tilan ulkopuolella.