Haapajärven vanhimpiin taloihin kuuluva Kontion tila on perustettu 1500-luvulla, sillä sakkoluettelossa vuodelta 1559 tilan asukkaana mainitaan Paavo Kontio (Kontiainen). Järvipuhdon yhteydessä mainittiin talon isännäksi Fredrik Jaakonaho, joka myi Kontiolan Juho ja Iida Kalliolle vuonna 1909. Kiuruveden Aittojärven kylästä Haapajärvelle muuttanut Robert Hyvönen osti talon Kalliolta joulukuun 29. päivänä vuonna 1915. Hänet voidaan katsoa Kontiopuhdon perustajaksi.

Kontiolan asukkaista ei ole edellä kerrotun lisäksi paljonkaan tietoja. Haapajärvisenä sukunimenä Kontio on tuttu, ja ainakin jokin suku Haapajärven Kontioista on saanut tilasta nimensä. Esimerkiksi Kalle Kontio kertoo isänisänsä asuneen Kontiolan maalla, mutta onko sukunimi tullut siitä on epävarmaa.

Joka tapauksessa Kontiopuhto sai alkunsa siitä, kun Robert ja Olga Hyvönen muuttivat taloon asumaan ja heidän perheensä ryhtyi perustamaan omia talojaan. Maata oli useammankin talon tarpeisiin, sillä kauppahetkellä Kontion tila on ⅙ manttaalin tila. Robert osti vielä lisämaiksi ⅛ manttaalin Petkelkankaan. Missä vaiheessa Kuusaankylän numero kuutosta olevan Kontion tilan nimi muuttui Kontiolaksi ei ole tietoa. Vanhin osa talosta on edelleen Kontion tilan nimellä.

Hyvösen sukujuuria ei ole kovin pitkälle tutkittu, vaikka sukuselvitys on tehty. Se kuitenkin tiedetään, että Robert Hyvösen isä Paavo Hyvönen oli syntynyt Pielavedellä 1841 ja äiti Vilhelmiina vuonna 1842. Myös Robert syntyi Pielavedellä 10.9.1869 mutta muutti yhden vuoden ikäisenä vanhempiensa mukana Kiuruvedelle. Rober Hyvösen kolmesta avioliitosta syntyi yhteensä viisitoista lasta.

Körttiläisyys tuli mukana

Robert Hyvönen ja hänen kaikki perheensä jäsenet pitivät körttipukua ja lukeutuivat heränneisiin eli körttiläisiin, kerrotaan sukuselvityksessä. Kontiolan talo oli koko Kalajokilaakson heränneiden keskuspaikkana ja toimi yhdyssiteenä Pohjois-Savon ja Keskipohjanmaan heränneiden välillä. Vuorovaikutuksen Savon ja Pohjanmaan välillä kerrotaan olleen vilkasta.

[Kuva: Kontiola]
Museoviraston Oksavan suuntaan ottama kuva Kontiolasta siihen aikaan, kun talossa isännöi vielä Robert Hyvönen. Etualalla Martti Hyvösen perikunnan haltuun jaossa tullut vanhin Kontion tilan päärakennus.

Vanhat ihmiset puhuivat usein herättäjäjuhlista, jotka Robert Hyvönen järjesti Kontiolassa samana vuonna 1916, kun  hän muutti perheineen Haapajärvelle ja Kontiolan isännäksi.

Kun edellisellä asukkaalla Juho Kalliolla oli ollut taloudellisia vaikeuksia, ihmiset ennustivat Hyvöselle pikaista konkurssia. Herättäjäseurat koituivat kuitenkin perheelle suureksi siunaukseksi, sillä Savon heränneet toivat kaiken tarvitsemansa mukanaan ja jättivät ylimääräistä Hyvösen perheelle. Väkeä oli ollut liikkeellä paljon. Tilan kaksi suurta asuinrakennusta eivät majoitukseen riittäneet, vaan myös kaikki ulkorakennukset otettiin majoitustiloiksi. Herättäjäjuhlien ansiosta perhe sai paljon uskonystäviä Haapajärveltä ja lähipitäjistä.

Konemiesisäntiä

Hyvösen suku tunnetaan Haapajärvellä konemiehinä. Sitä oli jo Robert Hyvönen, joka osti taloonsa Kalajokilaakson ensimmäisen traktorin. Myös auto on taloon kuulunut lähes alusta asti. Talon vesimylly oli jäänyt Fredrik Jaakonaholle jo edellisessä talokaupassa; Robertin poika Paavo Hyvönen yritti ostaa myllyä myöhemmin siinä kuitenkaan onnistumatta. Järvelän isäntä maksoi myllyn paikasta vuokraa Kontiolan isännälle 25 markkaa vuodessa.

Haapajärven kirja kertoo, miten Kontiola oli pitäjän koneellistunein tila 1930-luvun vaihteessa: ”Tilalle oli jäänyt vuokra-alueitten itsenäistymisen jälkeenkin peltoa kaikkiaan 55 hehtaaria, joiden lisäksi Kontiolassa oli 10 hehtaaria luonnonniittyä ja 70 hehtaaria metsää. Tilan koneistukseen kuului vuonna 1929 traktori, puimakone, mylly, rivinkylvökone, kolme yhden hevosen niittokonetta, yksi kahden hevosen niittokone, kaksi hevosharavaa, heinänpöyhijä, elonleikkuukone, kaksi separaattoria ja turvepehkunrepijä.”

[Kuva: Kivikko]
Ville Hyvösen perustama Kivikon tila, johon nykyiseltä kantatien kevyen liikenteen väylältä johtaa komea koivukuja. Taloon kuljetaan nykyisin pääasiassa Kontiopuhdon tieltä.

Pinta-alojen suhteen on otettava huomioon se, että jo vuonna 1924 isä Robert oli myynyt pojalleen Ville Hyvöselle Kontiolan maista yhden kymmenesosan eli Kivikon tilan. Ville puolestaan osti Kivikolle lisämaiksi Pakolan tilan maat.

Puhto sai alkunsa, kun Robert myi Kontiolan tilan kahtia pojilleen Paavolle ja Martille, jotka jakoivat tilan kauppakirjalla 12.12.1935. Paavosta tuli Kontiolan isäntä ja Martista Kontion isäntä. Tilojen erottamisen jälkeen Paavon puolen lasikuisti siirrettiin yhteisestä pihasta rakennuksen toiselle puolelle, johon rakennettiin myös ulkorakennukset.

Koneharrastus on suvussa jatkunut, sillä Paavo Hyvösellä oli sirkkelisaha, pärehöylä ja muita koneita, joilla hän palveli ympäristöään. Merkittävin koneistusta koskeva Paavo Hyvöseen liittyvä asia oli Haapajärven meijeritoiminnan käynnistäminen sotien jälkeisestä lamasta. Hyvönen osti Haapajärven Osuuskassan omistuksessa olleen Haapajärven Meijeri Oy:n ja hankki itselleen yhtiökavereita. Meijeritoiminta käynnistyi vuodesta 1952 lähtien ripeästi Teodor Harjun johdolla. Vuonna 1956 yksityiset luopuivat meijeristä ja perustettiin Selkämaan Osuusmeijeri. Haapajärven maataloutta edistävän pioneerityön teki kuitenkin uuden osakeyhtiön perustanut Paavo Hyvönen.

Konemiehiä ovat myös Martti ja Jenny Hyvösen pojat, joilla on pitkään ollut yhteiset salaojakoneet. Salaojaurakointia jatkaa edelleen pojista Kauko Hyvönen.

Ennen Martin poikia Kivikon isäntä Veikko Hyvönen hankki kevyen salaojakoneen, jolla hän salaojitti peltonsa ja suoritti kaivuutöitä myös vieraille.

Kontiopuhdon nykypäivää

Kontiopuhdon vanhin rakennus on nykyisin Lauri Hyvösen perheen asuttavana. Lauri on jo pitkään erikoistunut heinänsiemenen viljelyyn, joten tapasimme hänet puhdistamassa satoa kauppakuntoon vanhasta puimakoneesta tekemällään lajittelijalla.

- Isä kertoi, että asuinrakennus on ollut nykyistä pitempi, sillä siitä on joskus siirretty pätkä Autiorannalle. Kontiolan talot ovat olleet niin nurkat vastakkain, että vain hevospelillä on solasta pihaan päästy. Pihassa olevan vanhan luhtiaitan ikää ei tiedetä kummemmin kuin asuinrakennuksen. Luhtiaitan solan minä aukaisin, sillä se oli tukittu ja tehty huoneeksi jälkeenpäin, Lauri Hyvönen kertoo.

Perhe tykkää asua suuressa rakennuksessa, jonka kolme metriä korkeissa huoneissa ilmatilaa riittää.

Kontiolan suurempi, Paavo Hyvösen omistama asuinrakennus paloi vuonna 1958. Samalle kivijalalle rakennettiin kuitenkin välittömästi uusi asuinrakennus, jossa Paavo ja Hilda Hyvösen lapsista asuvat: maantien puoleisessa päässä Pentin perhe ja toisessa päässä Tauno siskonsa Katin (Kaarinan) ja hänen perheensä kanssa.

Päätilalle erotettujen talojen ja Ville Hyvösen Kivikon lisäksi Kontiopuhtoon kuuluvat sisaruksista Kiuruvedeltä muuttaneen Olgan ja Samuel Kemiläisen Kontiolan maille rakentama Mäntysaari, Saara ja Taneli Hautamäen Sainio, Osmo Paavonpoika Hyvösen Karikumpu, Eino ja Hilja Nevalan Karikko, Ilmari ja Kaisa Parkkilan perikunnan Siimes sekä Kauko Martinpoika Hyvösen Peippola. Lisäksi Kontiolassa asuvan Pentti Paavonpojan poika Keijo on rakentanut omakotitalon Kontiolan maasta lohkaistulle tontille.

Päätiloilla jatkuu perinteinen koneurakointi ja maanviljelys, tosin ilman karjaa viljan ja heinänsiemenen viljelynä.