Kivikauden vesireitti, tuo muinaisen Keski-Suomen suurjärven mahtava virta, puhkaisi tiensä kohti Pohjanlahtea Pitkänkankaan harjumuodostelman poikki Kumisevan-Ylipään kohdalla. Heti Hinkuan voimalaitoksen alapuolella alkaa maisemallisesti Haapajärven jylhin ja kaunein vesistö. Kapeikon alapäässä oleva Lemmensilta on monille tuttu, mutta Mustolanjärven ja Lemmensillan väliin mahtuu kappale kauneinta Haapajärveä.

Hinkuanjoessa ollut Perälänkoski laski ennen Hautaperänjärven rakentamista vetensä Mustolanjärveen, josta rauhallinen suvanto jatkui Ylipäänjärvelle saakka. Sama suvanto laskee edelleen tyvenenä kohti Kalajokea.

[Kuva: Akkosaaren porras Ylipään Lemmensillan yläpuolella]
Akkosaaren porras. Kuvalähde: HKSA.

Ylipään maisema sai nykyiset muotonsa jääkauden jälkeen 6250 vuotta eKr. kun valtavat hiekkamassat lähtivät virran mukana liikkeelle. Veden pyörteet kaivoivat syvänteitä, jotka näkyvät lampina, kuten Umpilampi, Pakolanlampi ja Himolanlampi, tai kuivilleen jääneenä luhtana. Virralle liian kovat kohdat erottuvat punkaharjumaisina saarekkeina, joiden huiput saattavat nousta pariinkymmeneen metriin vedenpinnasta. Kivikauden vesireitin pohja erottuu koholle jääneistä kivenlohkareista.

[Kuva: Maisemaa Ylipäästä]
Maisemaa Ylipäästä. Kuvalähde: HKSA.

Ylipään kylämaisema kumpuilee; rantapeltojen välissä on maisemaan vaihtelua antavia notkelmia. Seurakunnan leirikeskuksesta Honkaniemestä alaspäin ovat Lahenoja, Karjanotko, Himolannotko, Syvänotko, Harmaalannotko ja Lemmensillan alapuolella Kolinotko. Karjalahden puoleinen ranta kohoaa jyrkempänä, kuten Mustolan ja Vongan talojen kohdalla olevat harjumaisemat. Ylipään mahtava maisema on innoittanut taiteilijoita. Esimerkiksi Nivalan kuuluisuus Kalervo Kallio on ikuistanut maisemia maalauksiinsa.

[Kuva: Maisema Lemmensillalta]
Maisemaa Lemmensillalta.

Vanha pyhäjärvisten kulkureitti Kalajokilaaksoon kulki ennen Pitkänkankaan ja Kumisevan kautta Ylipäähän, josta se lähti seuraamaan Kivikauden vesireitin vartta. Kulkutien on vanhan tarinan mukaan avannut liikenteelle itse vanha kehno.

Hiisi syntyi Pyhäjärven Emoniemessä, ja häntä hoidettiin Kätkytniemessä. Matkaan lähtijälle keitettiin puuro Huttusaaressa. Ylipäässä lähellä Himolanlampea hiisi paiskasi sivuun tiellä olleen kivenlohkareen, jolle annettiin nimeksi Hiidenkivi, ja vielä alempana olevassa Akkosaaressa hiisi löysi itselleen matkakumppanin.

Kun Multiukko etsi aarretta

Multimäki ja Sopevanmäki ovat korkeimmat kivikauden vesireitin muovaamista saarista. Samaan harjumuodostelmaan liittyvä Honkaniemi, Haapajärven leirikeskuksen alueella, on paljon vaatimattomampi. Seudun historian tuntee Siiri Herranen, jonka suku on asunut mäkien lähellä olevassa Himolan talossa vuodesta 1690 lähtien. Multimäen korkeimmalla harjalla on ollut kivikautinen asuinpaikka. Saaressa asukas on ollut turvassa pedoilta ja viholliselta. Saareen teki maan sisään asuntonsa myös Multiukko, joka vaimonsa Marin kanssa asusti paikalla pitkään.

Siiri Herranen muistaa Multiukkoa koskevan aarretarinan. Kerran Multiukko oli huomannut Himolanlammen rantaa niittäessään, että lammesta tuli rannalle siankarvaköysi. Ukko tietysti rupesi vetämään, että mitä siellä köyden päässä on. Sieltä nousi kontti täynnä hopeaesineitä. Mutta köysi katkesi ja kontti painui takaisin veteen. – Ukko oli puhunut asiasta veljelleen, joka oli käskenyt ukon tehdä kunnon keksit. Ukko oli takonut oikein mahtavat koukut, ja konttia oli ruvettu yhdessä naaraamaan. Ei ollut löytynyt, ja asia oli päätetty jättää sikseen. ”Ukon veli oli kuitenkin äkkiä rikastunut ja ostanut Ylipäästä ison talon. Multiukko kuoli siinä uskossa, että hänen veljensä löysi aarteen myöhemmin ja muutti hopeat rahaksi”.

Tämä venäläisten sotilaiden isonvihan aikainen ryöstösaalis saattaa maata Himolanlammen pohjassa vielä tänäkin päivänä. Multimäellä on vanha vaatimaton asunto. Taloa on viimeksi pitänyt kesäasuntonaan hiihtäjänä tunnettu Aarne Tuomaala, jonka perikunta Multimäen omistaa.

Pitkänkankaan harjujuonnetta olevalle Multimäelle tuskin löytyy vertaista mistään. Vierellä oleva Sopevanmäki on nähtävyytenä kyllä vähintään yhtä merkittävä. Maisemasta löytyy harvinainen käärmekuusi. Mäki on ollut joskus asuttu; pellon ojia näkyy vielä vankan metsän juurella.

Sopevanmäen vieritse kulkee polku ylipäisten uimarannalle, joka on Mustolanjärven päättymiskohdassa. Vanhan kalaportaan kohdalta lähtee Ylipäänjärveen johtava luonnonkaunis kapeikko. Uimarannalle johtavan polun varrella on Keikauskallio, josta Joopi Hernekoski louhi porakiviä ylipäisten rakennusten alle. Polun varrella on myös kallion kieleke, josta Siiri Herranen piti aikoinaan kirkonmeininkiä ikätovereilleen, Ylipään tyttösille ja poikasille. ”Ei se naispappeus uusi keksintö ole. Minä veisasin virret ja pidin saarnat ja poikasten piti ottaa lippalakki pois päästä kuin ainakin kirkossa”, naureskelee Siiri Herranen.

Himola on vanha nimi

[Kuva: Himola]
Himola.

Kivikauden vesireittiin liittyvän Hinkuan nimelle ei löydy selitystä, mutta Multimäen ja Sopevanmäen kohdalla olevalle Himolalle löytyy: paikalla on asunut kolme veljestä, jotka kaikki olisivat halunneet saman peltokumpareen haltuunsa. Pelto ristittiin Himospelloksi, ja Himolan talot ovat saaneet nimensä pellon mukaan.

Haapajärveltä ei löydy enää monta 1900-luvun alkuvuosikymmeniä edustavaa maalaistalon pihapiiriä. Himolan vanha autiotalo edustaa sitä. Lähinnä ”taksiansun”, Frans Heikkilän hallinnassa oleva perikunnan paikka saattaisi olla säilyttämisen arvoinen. Ylipään merkittävässä kulttuurimaisemassa se voisi palvella vaikka nähtävyytenä.

Kivikauden vesireitin varsi Pitkänkankaan harjumuodostelman kohdalla on Haapajärvelle sellainen hyödyntämätön luonnonvara, että vastaavaa ei Suomesta löydy. Vesistöön olisi kiireesti merkittävä turvallinen veneilyreitti ja nähtävyydet reitin varrella. Pysähtyminen Hiidenkivellä, kiipeäminen kivikauden asuinpaikalle Multimäellä tai katsomaan mahtavaa käärmekuusta ja uiminen Sopevanmäen kupeessa olevassa ylipääläisten vanhalla uimapaikalla saattaisi olla elämys kenelle tahansa. Kuin pisteenä iin päällä ovat tietenkin Honkaniemen leirikeskus sekä Hinkuan voimalaitos ja Hautaperän tekojärvi.