Oksavan jokimaisemat syntyivät Keski-Suomen suurten vesien purkautuessa Haapajärven alueen kautta vuoteen 4200 eKr. mennessä. Kivikauden mahtava virta, Muinais-Päijänteen lasku-uoma, toi mukanaan alueelle ensimmäiset kivikauden ihmiset.

Syntyivät Kalajoki ja Settijoki sekä niiden vesirikkaat kosket, joiden vesivoimaa Oksavalla käyttivät monet sahat ja myllyt. Merkittävimmät niistä olivat Jämsän Saha ja Mylly Kalajoessa sekä rakennusmestari, kirkonrakentaja Juho Jaakko Jäväjän perustama Pylvään mylly- ja sahalaitos Settijoessa. Jokien yhteinen vesivoima valjastettiin 1976 voimatalouden käyttöön, kun Revon Sähkö Oy:n Oksavan voimalaitos valmistui.


[Kuvassa Kontiolan silta ja Järvelän mylly]
Järvelän mylly (joka on peräisin 1850-luvulta) ja Kontiolan silta 1950-luvulla. Kuvalähde: Paavo Leppälä, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuvassa Posti-Kalle]
Posti-Kalle Liimatainen äitinsä Viinun kanssa turpeesta tehdyn kotinsa pihalla Oksavalla. Oikealla Anna Nyman Martta-tyttönsä kanssa. Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma.

[Kuvassa Jämsän Saha ja Mylly oy]
Jämsän Saha ja Mylly oy 1930-luvun alussa. Vuonna 1935 saha ja myllyrakennus paloivat. Kuvalähde: Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuva Jämsän sahalta v. 1950]
Jämsän sahalta vuodelta 1950. Transportilla vasemmanpuoleinen henkilö: Mikko Levälampi ja oikeanpuoleinen henkilö: Samppa Kemiläinen. Kuvalähde: Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Jämsän sahan sisäkuva]
Sisäkuva Jämsän sahalta 1920-luvulla. Saha oli tuolloin yksiraaminen. Henkilöt vasemmalta: Ilmari Parkkila (Siimes), Aino Ahola (Somala), sahan johtaja Erkki Jämsä (Uusitalo), Elina Jämsä, Väinö Törmälä ja Abner Ruhala (Jokisivu). Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
Tukinnostoa Oksavalla 20-luvulla.
Tukinnosto 1926 Oksavalla vasta valmistuneen rautatiesillan luona. Taustalla pato, jolla nostettiin veden pintaa tukinuittoa varten. Henkilöt vasemmalta: Ansgarius Parkkila, Emil Laurila, Aate Pekonen, Heikki Koskela, tuntematon, Esa Tulppo. Kuvalähde: Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuvassa Jämsän sahan väkeä]
Jämsän sahan työ­väkeä kuvaus­tauolla 1920–1930-lukujen vaih­teessa. Edessä vas. Abner Ruhala (Jokisivu), Anna Nyman (Punttala), Jaakko Jämsä (Yliaho), Mikko Levä­lampi (Pakola), Kalle Törmälä (Tähtelä), Vaito Visuri ja tunte­maton poika. Keski­rivissä vas. Mari Tiitto (Torkkola), Lyydia Kontio (Kytökangas), Martta Nyman, Liisa Hietala ja Veera Korpi­koski (Vierimaa). Takarivi vas. Ida Kinnunen, Jussi Jämsä (Nyppylä), Anna Tulppo, Anna Partti­maa (Jaanin Anna), tuntematon, Vieno Ahola (Valmis), Aino Ollila (Suojala), Kalle Kaarto, tuntematon, Veikko Vehka­lahti (Niemi).

Vuonna 1925 valmistunut rautatie ja kylällä oleva teollisuus vaikuttivat voimakkaasti kylän kehitykseen. Oksavan meijerin perustaminen vuonna 1928 kertoo puolestaan maatalouden merkityksestä. Oksava, Haapajärven suurin sivutaajama, on ollut myös merkittävä liike- ja palvelukeskus.

[Kuvassa Oksavan rautatiesillan tekoa 20-luvulla]
Junttaporukka kokoontuneena Oksavan rautatiesillalla radan rakentamisen aikoihin 1920-luvun puolivälissä. Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuvassa ensimmäinen juna Oksavan asemalla v. 1926]
Ensimmäinen juna Oksavan pysäkin ratapihalla henkilökuntineen vuonna 1926. Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuvassa Oksavan asema v. 1926]
Ensimmäinen juna on saapunut Oksavan asemalle vuonna 1926. Kuvalähde: Juho Nyman, Eino Ruhalan kuvakokoelma.

[Kuvassa Jämsän koulu Oksavalla v. 1956]
Oksavan koulun perustamisesta tekivät joulu­kuussa 1908 aloitteen Juho Jäväjä ja Jaakko Jämsä. Aloite johti järjes­tyksessään toisen kansa­koulun perustamiseen Haapa­järvelle ja koulutyön aloittamiseen ”Jämsänrannan” koulussa Oksavalla syksyllä 1910. Oma koulutalo valmistui seuraavana syksynä. Koulu­piiriin kuulunut Autioranta sai oman koulun vuonna 1921, Hirsikankaalla avattiin koulu vuonna 1924 ja Vehkapuhdossa (Siiponkoski) vuonna 1939. Kuvassa Jämsän koulu vuonna 1956, myöhemmin koulun nimi muutettiin Oksavan kouluksi. Kuvalähde: Vertti Pekola, Jouko Jämsän kuvakokoelma.

[Kuva Oksavan osuusmeijerin perustamiskokouksesta]
Oksavan osuusmeijerin perustamiskokous vuonna 1926 Jämsän koululla. Edessä vas. pulpetissa Jaakko Niskakoski (Arola), hänen takanaan vas. Arvi Murisoja ja vieressä Konsta Korpikoski. Heidän takanaan pulpetissa vas. Matti Maijala (Liukkonen) ja vieressä Antti Jämsä (Äijälä). Edessä oikealla pulpetissa Emanuel Lassila (Lassila), hänen takanaan oik. Arvi Maijala (Maijala). Seuraavassa pulpetissa vas. Vilho Hyvönen (Kivikko) ja vieressä Akseli Pekola (Suvanto). Seisomassa takana vas. Fredrik Jaakonaho (Järvelä), Jaakko Kärppä, Erkki Hietala (Rajala), Ville Myllylä (Myllylä), Heikki Jämsä (Jämsä), Erkki Jämsä (Uusitalo) ja Matti Koistinen (Porraskoski). Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma. (Suluissa talon nimi.)
[Kuvassa Oksavan osuusmeijeri]
Oksavan osuusmeijeri valmistui 1920-luvun lopulla, Matti Hietala (Rajala) nojaamassa pyöräänsä. Kuvalähde: Jouko Jämsän kuvakokoelma.

Oman panoksensa kansansivistykseen Oksavalla antoi 1915 perustettu Autiorannan nuorisoseura, jonka toimitalo Ahjola oli Oksavalla. Kylällä toimi myös v. 1907 perustettu Oksavan työväenyhdistys toimitalonaan Hessula. Urheiluseura Oksavan Naseva on 1950-luvulta lähtien pitänyt yllä liikuntaa, erityisesti pesäpalloa, Oksavan urheilukentällä.

[Kuva Oksavan Nasevan johtokunnan kokouksesta]
Oksavan Nasevan johtokunnan kokous pakkastalvena vuonna 1956. Henkilöt vasemmalta: Matti Rintala, Antero Jämsä, Tuomas Kinnunen, Tauno Savela, Kosti Parkkila, Martti Jämsä ja seisomassa Pauli Viiperi. Kuvalähde: Vertti Pekola, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuva: tanhukurssit Autiorannan nuorisoseurantalolla]
Tanhukurssit Autiorannan nuoriso­seuran­talolla joulu­kuussa vuonna 1961. Toimi­talo on sittemmin purettu v. 1974. Kurssilla mukana edessä Maija Rintala (myöh. Isoniemi), Eeva Luotola (Meivikkö), kurssin ohjaaja tuntematon, Raija Uhlgren (myöh. Syrjä), Kaarina Savela (myöh. Pinola) ja Saimi Karsikas (myöh. Rintala). Keski­rivi vas. Antero Jämsä haitarin kanssa, Marja-Liisa Heinonen, Aila Tuomaala, Aili Lassila, Laura Rantinoja, Terttu Parttimaa (myöh. Häkkilä), Anni Ikäläinen, Raili Koskela (myöh. Rähkönen) ja Elsa Pietikäinen. Takarivi vas. Harto Jämsä, Teuvo Jämsä, Seppo Kokko, Martti Rähkönen, Timo Jämsä, Veikko Pihlajaniemi. Kuvalähde: Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuvassa Autioranta-Oksavan sekakuoro]
Autioranta-Oksavan sekakuoro laulu­harjoi­tuksissa Kontiolassa keväällä v. 1956. Henkilöt edessä vas. Taimi Hyvönen, Helvi Viinikainen, Zenobia Tuomaala, Sirkka Rintala, kuoron johtaja Eino Kivioja, Inkeri Rintala, Helka Parttimaa, Eeva Ruhala. Toinen rivi vas. Ritva Ahola, Kerttu Myllylä, Aune Pietilä, Martta Ollila, Elli Vähätiitto, Milka Kinnunen, Vieno Jämsä, vähän näkyy Vieno Myllylää (o.s. Jaatinen). Kolmas rivi vas. Vappu Savela, Anja Pietikäinen, Raili Lassila, Hilja Hirvasaho, Raija Kandelberg, Raili Vuoti, ja Saara Salo (myöh. Niiranen). Takarivi vas. Antti Myllylä, Aukusti Myllylä, Pekka Sareva, Antero Jämsä ja Oskari Kosonen (Hirsikankaan koulun opettaja).

Vuonna 1927 Rintakankaalla katosi Parola-nimisestä paikasta Sanna Petkelkangas (Turha-Sanna). Etsintäpartio koottiin ja kadonnutta etsittiin suurella joukolla, mutta Sannaa ei koskaan löydetty. Arveltiin sitten hänen vajonneen ja hukkuneen suohon.

[Kuvassa etsintäpartio 1927]
Kuvassa Turha-Sannan etsintöihin osallistuneet: seisoo vas. Niilo Jämsä, Aapeli Saastamoinen, Yrjö Vuokila, tuntematon, Armas Koistinen, Aukusti Parttimaa, Heikki Ahola, Eemeli Järvelä, Eino Autio, Eemi Arvola, Leonard Leipälä, Kiuruvedeltä Kivikon työmies Roope, Oksavan ensimmäinen poliisi Hannes Kaskela ja Akseli Pekola. Istumassa vas. Onni Kettukangas, Aukusti Kaarto, Arvi Rintala, Kalle Jaakonaho, Leevi Kiiskilä, Matti Kärppä, Heino Parkkila, Jaakko Pekola, Toivo Sarviranta ja Jussi Murisoja. Kuvalähde: Jaakko Vehkalahden kokoelma.

[Kuva: Ruokatalouskurssi Oksavalla]
Ruokatalouskurssi Uusitalossa Oksavalla 1930-luvun alussa. Henkilöt vas. Elsa Ruhala (Jokisivu), Saara Jämsä (Uusitalo), Elina Jämsä (Yliaho), Laina Pietilä (Siirro), Aura Arvola, Laina Jämsä (Jämsä), Anni Murisoja, Ida Rintala ja Aino Jämsä. Kaksi muuta sekä opettaja ovat jääneet tuntemattomiksi. Kuvalähde: Laina Pihlajaniemen kuvakokoelma. (Suluissa talon nimi.)
[Kuvassa kolme nuorta naista Heikki Jämsän kodissa]
Heikki Jämsän vieraskamarissa otettu kuva 1930-luvun alussa, henkilöt vas. Kaisa Ahola (myöh. Parttimaa), pöydän takana Laina Jämsä (myöh. Pihlajaniemi) sekä Lyydia Parttimaa (myöhemmin Vehkalahti). Kuvalähde: Laina Pihlajaniemen kuvakokoelma.

[Kuvassa Batseba Hietala]
Batseba Hietala (Rajala, o.s. Perttula) 1930-luvulla. Hän eli lähes sata vuotta, syntyi 1846 ja kuoli 1944. Kuvalähde: Haapajärven kotiseutuarkisto.
[Kuvassa Jämsän koulun opettajia]
Jämsän koulun opettajia syksyllä 1949, edestä vas. Eila Ranta (myöh. Kurttila, opetti luokkia V, VI ja VII ja Irja Puranen, opetti luokkia I ja II, takana Vieno Jämsä (o.s. Ranta), luokat III ja IV. Kuvalähde: Matti Hietala, Jouko Jämsän kuvakokoelma.

[Kuvassa rukiinleikkuuta]
Rukiin leikkaaminen Rajaniemen pellolla Oksavalla 1920-luvun lopulla. Leikkaajat oikealta vasemmalle: Helli Jämsä (Rajaniemi), Lauri Sarviranta (Kummala), Väinö Jämsä (Rajaniemi), Eemil Jämsä (Rajaniemi), Rajaniemen palvelijoita: Anna Istula, Ida Sarviranta (Kummala), Emma Pietilä ja Ida Leipälä. Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma. (Suluissa talon nimi.)
[Kuvassa kihlapari]
Kihlapari Laina Jämsä ja Eino Pihlajaniemi pyöräilemässä kirkolle maatalousnäyttelyyn. Lainalla on sinivalkoinen kansallispuku yllään. Tuuterin puvun hame valitettavasti paloi myöhemmin tulipalossa. Kuva otettu kesällä 1934. Kuvalähde: Vertti Pekola, Jouko Jämsän kuvakokoelma.
[Kuva: Hääkutsu 1935]
Morsiamen vanhempien lähettämä hääkutsu on vielä tallessa Annikki Sihvolla. Kuvalähde: Annikki Sihvon kuvakokoelma.
[Kuva: Jämsän sukua]
Laina Jämsän perhettä ja sukulaisia: vas. Erkki ja Saara Jämsä, istumassa Lainan äiti Kaisa sylissään Aarne, Lainan isä Heikki Jämsä edessään Yrjö-poika. Saaran edessä Jaakko Jämsän poika Erkki. Kuva lienee otettu n. 1910. Kuvalähde: Laina Pihlajaniemen kuvakokoelma.
[Kuva: Laina Jämsä kudontakurssilla]
Laina Jämsä kudontakursseilla kirkonkylän työväentalolla vuonna 1934. Kuvalähde: Laina Pihlajaniemen kuvakokoelma.
[Kuvassa perunakellarin tekoa
Perunakellarin tekoa oli myös ratatyömaalla Oksavan pysäkin lähellä 1920-luvun puolivälissä. Kuvassa vas. Juho Leinonen, Otto Kinnunen, Matti Takalo ja Jalmari Eskelinen. Taustalla näkyy radanvartijan asuinrakennus. Kuvalähde: Juho Nyman, Jouko Jämsän kuvakokoelma.

Äitienpäivä Hirsikankaan koululla
Äitienpäivää viettämässä Hirsikankaan koululla vuonna 1925 (kuvaaja Juho Nyman).
Kuhalan kauppakartano
Kuhalan kauppakartano kuvattuna rautatien puolelta vuonna 1932. Talossa asui ja kauppaa harjoitti Antti Jaakonaho (kuvaaja Antti Jaakonaho).
Kuhalan kauppakartano Oksavalla
Kuhalan kauppakartano toisesta kulmasta.
Oksavan vaalilautakunta syksyllä 1930
Vaalilautakunta syksyllä 1930 Jämsän talossa. Miehet vasemmalta: Paavo Hyvönen, Fredrik Korpikoski, Matti Olkkonen, Heikki Jämsä (puheenjohtaja), Iisakki Jämsä, Vilho Hyvönen, Taneli Hirvasaho ja Jalmari Vehkalahti.
Jamsän koulu Oksavalla
Jämsän koulu Oksavalla. Kuva otettu vuonna 1932, kun opettajina olivat Helmi Mäntyvaara ja Arvi Keskinen (kuvaaja Antti Jaakonaho). Koulun nimi muuttui vuonna 1960 Oksavan kouluksi.
Äitienpäiväjuhla
Jämsän koululla äitienpäivää viettämässä vuonna 1943. Kuvalähde: Jouko Jämsän kokoelma.
Äitienpäiväjuhla
Äitienpäivää viettämässä samalla koululla vuonna 1953 (Kuvaaja Vertti Pekola).

Jämsän koulun oppilaita
Jämsän koulun V, Vi ja VII luokkien oppilaat toukokuun viimeisellä viikolla vuonna 1956. Oikealla opettaja Pekka Sareva.
Isät äitienpäivänä 1958
Isät äitienpäivänä Oksavan koululla vuonna 1958.

Kontiolan tila Oksavalla
Kontiolan tila Oksavalla. Kontiolan tilan Oksavalta osti Robert Hyvönen (1869–1938), joka muutti sinne Kiuruvedeltä helmikuussa vuonna 1916 vaimonsa Olgan (1873–1933) ja kymmenen lapsensa kanssa. Jo samana kesänä 1916 Kontiolassa järjestettiin herättäjäjuhlat, joihin saapui noin 4 000 ihmistä sekä 500 hevosta. Aiheena juhlilla oli ”Hyvä puu kantaa hyvää hedelmää”. Vuonna 1924 Kontiolasta erotettiin Kivikon tila Robertin pojalle Lassi Ville Hyvöselle ja vuonna 1935 Kontiola jaettiin kahdeksi maanviljelystilaksi, toinen Paavo Hyvöselle ja toinen Martti Hyvöselle.
Paavo Hyvösen omistama Kontiolan talo paloi pääsiäisenä vuonna 1958
Paavo Hyvösen omistama Kontiolan talo tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 6.4.1958, mutta talo rakennettiin samalle paikalle uudelleen. (Kuvan nappasi Rauha Pekola, sillä miehensä valokuvaaja Vertti oli silloin jalka paketissa petissä!)
Robert ja Olga Hyvönen tyttärensä Saaran perheen luona
Kuvassa Robert ja Olga Hyvönen tyttärensä Saaran perheen luona Kemissä pääsiäisenä 1932. Saara ja Taneli Hautamäki sekä lapset Maissi ja Paavo. (Kauko Hyvösen albumista)

Settijoen silta Oksavalla
Settijoen maantiesilta Oksavalla (kuvaaja Eemil Vehkalahti).
Settijoen silta Oksavalla
Settijoen maantiesilta Oksavalla (kuvaaja Eemil Vehkalahti).

Jämsän mylly Oksavalla

[Kuvassa Jämsän mylly]
Rappeutuneet Jämsän myllyn rakennukset Oksavalla v. 1984. Kuvalähde: Pasi Jaakonahon kokoelma.

Seuraavassa otteita Oulun läänin kuvernöörin päätöksestä vuodelta 1852 vastauksena myllyn rakennuslupahakemukseen, jonka olivat laatineet maanmittausinsinööri Carl Hårdh sekä talonpojat Erik Mattson, Henrik Jakobsson ja Henrik Johansson Jämsä:

…ovat hakijat ilmoittaneet, että Herra toimikunnan maanmittausinsinööri Hårdh ja Erkki Jämsä kumpikin kolmasosalla sekä Henrik Jakobsson ja Henrik Johansson Jämsä yhteensä jäljelle jäävällä kolmasosalla osallistuvat suunnitellun myllyn perustamiseen, joka tullaan rakentamaan toisen Myllysaareksi nimitetyn kaksoissaaren ja Kalajoen puhdistuskanavan pohjoisrannan väliin, 8. elokuuta 1829 annetun päätöksen mukaan mainittujen saarten eteläpuolella – virran päähaaran alkua vastaan – sijainneen, mutta 1841 palaneen sanotun tilan kotitarvemyllyn tilalle… …kyseessä oleva myllyn paikka sijaitsee 8 virstan etäisyydellä Haapajärven emäkirkosta, 20 virstan etäisyydellä Pidisjärven kappelikirkosta, 118 virstan etäisyydellä Kalajoen laskupaikasta Pohjanlahteen, yhden virstan etäisyydellä yleisestä pitäjän maantiestä ja 1200 kyynärän etäisyydellä Jämsän tilan asumuksesta…

…ettei Jämsänkoskessa ole ollut muuta vesilaitosta sen jälkeen kun etelärannalla ollut tullisahamylly on tuhoutunut, mutta sen sijaan Paavon pääkoskessa n. virstan päässä rakennuspaikalta on 3 kotitarvemyllyä ja 1 survinlaitos, samoin Wirtainkoskessa virstan ylempänä on myös 3 kotitarvemyllyä ja 2690 kyynärän päässä aiotulta rakennuspaikalta, Autiolta eli Parttimaalta alaspäin jatkuvassa koskessa on 8 samanlaista myllyä… seudulla on 7 tuulimyllyä, eikä mitään Kuusaan ja Pidisjärven kyläkuntien tarvitsemista jauhatuksista voida suorittaa näissä myllyissä, sillä ensin mainittu kylä käsittää noin 100 ja jälkimmäinen 400 talonsavua, joista jokaisessa tarvitaan vähintään 10 tynnyriä jauhettua viljaa vuodessa, koska Kalajoessa ei ole useampaa kuin yksi tullijauhomylly, nimittäin Kalajanniskan koskessa Reisjärven kyläkunnassa…

...ettei ole tehty muuta huomautusta haettua myllynrakennusta vastaan kuin talonpoika Matts Mattson Kontiolan siitä että… kiviaita patoaa veden pohjoisessa hänen laidunmailleen ja kosken eteläpuolella hänen niityilleen, mutta Tarkastusoikeus on saanut selville, ettei sellaista ole pelättävissä, vaikka kivipato, joka on pystytetty virran eteläpuolella olleen sahalaitoksen käyttöön, saisi jäädä paikoilleen…

…harkitsen kohtuulliseksi antaa hakijoille 8. elokuuta 1829 annetun päätöksen nojalla Haapajärven pitäjän Kuusaan kylässä sijaitsevalle Jämsän tilalle rakennetun kotitarvemyllyn sijaan luvan rakentaa tullijauhomyllyn mainiolle paikalle Jämsänkosken ja Kalajoen puhdistuskanavaan, Myllysaari-nimisten kaksoissaarten ja virran pohjoisrannan väliin, samoin samassa tarkoituksessa rakentaa koko tämä kanava… Mylly, jota tullaan kutsumaan ’Jämsän tullimyllyksi’ saa viljan jauhamisesta seudun asukkaille vastaanottaa tullia, eli jauhatusmaksua, sen taksan mukaan, jonka minä päätän Kuninkaallisen rahvaanrasituskirjelmän päätöksen 17. maaliskuuta 1739, 48 §:n ja Kihlakunnan Oikeuden paikallisen esityksen mukaan… ovat myllyn omistajat velvollisia 2 ruplan ja 40 kopeekan (hopeaa) sakon uhalla pysyvästi pitämään myllyssä lainhyväksymän vaa’an.

Allekirjoittajina: A. Lavonius ja L. Pentzin.

Kopio asiakirjasta on Haapajärvi-Seuran arkistossa (sarja 50, kansio 1 f).

[Kuva: Jämsän mylly 1940-luvulla]
Vasemmalla saharakennusta; piipusta oikealle höyrykonelaitteet ja konehuone; matala tumma rakennus: yleismylly; vaaleampi osa keskellä: säkkien vastaanotto ja punnitus; korkein rakennus: vehnämylly; oikealla tallirakennus. Edessä hevosen vetämä reki.