Haapajärven historian suurimman savotan, Hautaperän altaan rakennustyöt alkavat olla loppusuoralla, sillä keskusaltaan vesittäminen aloitetaan 1.8.1975. Altaan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1971, joten savottaa on ollut lähes 5-vuoden ajan mutta suuri on ollut työmaakin 50 miljoonan kuution vesialtaan rakentaminen kuivalle maalle sekä kahden voimalaitoksen pystyttäminen.

Massoja on siirretty patoon ja kaivettu täyttökanavia pyöreästi 1,5 miljoonaa kuutiota. Oman aikansa on vienyt tietenkin myös yli 700 ha:n raivaaminen ja puhdistaminen järvenpohjaksi. Kaikki tämä maksaa melkoisen paljon rahaa. Alkuperäinen kustannusarvio oli 16 miljoonaa markkaa, mutta monien välillä tulleiden lisätöiden johdosta kokonaiskustannus nousee 30 miljoonaan markkaan.

Kolmenkymmenen miljoonan työmaa on tietenkin vaikuttanut osaltaan piristävästi paikalliseen liike-elämään ja teollisuuteen. Ennen kaikkea työllisyystilanne on ollut Haapajärvellä kuluvalla vuosikymmenellä ratkaisevasti parempi kuin 60-luvulla. Ennen kaikkea koneurakoitsijoilla ja kuorma-autoilijoilla on ollut työtä Hautaperän altaan rakentamisen ajan. Altaan rakentaminen ei pääty vielä kuluvana syksynä, vaan jatkuu siivous- ja jälkitöiden osalta työohjelman mukaisesti lokakuun loppuun 1976, kertoi työmaan vt. vastaava mestari Haagberi.

Työvoimavahvuus on tällä hetkellä 190 miestä, 30–50 autoa päivittäin ja 25–30 maansiirtokonetta tai kaivuria. Työvoima ja konevahvuus säilyvät suunnilleen ennallaan syyskauden ajan, mikäli sääolot eivät tee esteitä. Padon juuret ja altaan keskiosa alkavat olla valmiina, mutta paljon on vielä padonrakennustöitä sekä Kuonanjoen täyttökanavalla louhinta- ja maansiirtotöitä tekemättä. Kalajanjoen täyttökanava on valmis vähäisiä siivous- ja jälkitöitä lukuun ottamatta.

[Kuva: Näkymä Hinkuan voimalaitospadolta]
Hinkuan voimalaitospadolta näkymä yli 20 metriä alempana olevaan alakanavaan ja Mustolanjärvelle.

Revon Sähkö Oy:n rakentamien Hinkuan ja Autiorannan voimalaitosten rakennustyöt alkavat olla Hinkuassa jo loppuvaiheessa ja Autiorannallakin betonitöiden osalta loppuvaiheessa. Voimalaitoksissa on päästy jo koneiden asennustöihin ja saadaan voimalaitokset koekäyttökuntoon suunnitelman mukaan jo talvikauden aikana.Voimalaitokset tuottavat 17,1 miljoonaa kWh vuodessa.

Hinkuan voimalaitoksen putouskorkeus on 19 metriä (maksimi) ja keskimäärin 17 metriä. rakennusvirtaama on 40 kuutiometriä sekunnissa keskivirtaama 8,2 kuutiota sekunnissa ja suurin teho 3 600 kilowattia vuodessa. Autiorannalla putouskorkeudeksi saadaan 10,5 metriä.

Valmistuttuaan Oksavan voimalaitos tuottaa vuosittain energiaa 8,9 miljoonaa kilowattituntia. Sen suurin teho on 2 700 kilowattia. Rakennusvirtaama on 32 kuutiometriä sekunnissa keskivirtaaman ollessa 12,5 kuutiometriä sekunnissa.

Molempien voimalaitosten yhteinen putouskorkeus on 30 metriä ja niissä hyväksikäytetään melko tarkkaan Haapajärven vesistöjen rakennusmahdollisuus. Säännösteltyjen voimalaitosten etuna on se, että niitä voidaan käyttää maksimiteholla kevättalven kuivina aikoina ja tuotetaan ns. ”kemakilovatteja” silloin kun sähkön tukkuhinta on kallein. Haapajärven voimalaitosten tuotto riittää tyydyttämään paikallisen kulutuksen ja vastaa noin 10 % Revon Sähkö Oy:n tämänhetkisestä sähköntarpeesta.

Vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuus paranee

Hautaperän keskusallas tulee huomattavalla tavalla vaikuttamaan Haapajärven kauppalan alueen viihtyisyyteen ja myös matkailupalveluihin. Kauppalan keskustan välittömään tuntumaan tuleva 7,6 neliökilometrin järvi ja 20 kilometriä rantaviivaa ovat tekijöitä joita on arvostettava. Vapaa-ajan viettomahdollisuudet vesillä liikkumisen ja kalastuksen muodossa tulevat vähäjärvisessä kauppalassamme ratkaisevasti paranemaan. Hautaperän altaasta on pyritty tekemään mahdollisimman hyvä vesistön vapaa-ajan ja viihtyvyyden huomioiden.

Oppia on otettu suurissa Lokan ja Uljuan altaissa tehdyistä virheistä ja saaduista kokemuksista. Vähäiset turvealueet on painotettu sillä tavoin ettei turvelauttoja synny. Myöskin kaikki puusto ja risukot raivataan mahdollisimman hyvin tekemällä jopa oksastokin hakkeeksi lämmityskattiloiden polttoaineena käytettäväksi.

Hautaperän altaan keskisyvyydeksi tulee 6,7 metriä, mikä on verraten lähellä maamme järvien keskisyvyyttä. Syvin kohta Hautalammin ja Tervalammin seudulla tulee olemaan 20 metrin paikkeilla. Vesipinnan säännöstelykorkeuserot ovat kesäaikana verraten pienet 50 cm luokkaa, mistä ranta-alueiden ei pitäisi pahemmin kärsiä. Keväällä lumien sulamisen edellä vesi juoksutetaan järvestä verraten vähiin, jotta saadaan varastotilaa tulvien hillitsemiseksi. Aikaisemmin tekojärvistä saatijen kokemusten perusteella tulee altaasta kalarikas järvi. Kalakanta tulee tietenkin alkuvaiheessa olemaan alueemme vesistöihin pohjautuen hauki, ahven, särki ja madevoittoista. Kalastuskunnan ensimmäisenä tärkeänä tehtävänä olisi saada altaaseen myös jalompaa kalaa esimerkiksi siikaa ja kuhaa. Joka tapauksessa järvestä tulee todellinen kalasumppu ja siinä on varmasti kalaa kaikille lähiseudun pyytäjille. Olisi vaan löydettävä käytännöllinen järjestelmä, jolla voitaisiin kaikille paikallisille turvata mahdollisuus kalastamiseen yhteiskunnan varoilla rakennetussa altaassa.

[Kuva: Autiorannan voimalaitoksen kalliota]
Autiorannan voimalaitos konehalleineen tulee kallion sisään maantien ylittäessä alakanavatunnelin.

Hautaperän keskusaltaan valmistuttua parantaa se myös Haapajärven vesitilannetta. Kesänaikainen vesipinta nousee Haapajärvessä keskustan kohdalla 40 cm paikkeille ja kesänaikainen vedenvaihtelu on vain 30 cm luokkaa. Talvella on vedenvaihtelu Haapajärvessä 80 cm luokkaa. Haapajärvi ja Kortejärvi tulevat toimimaan Autiorannan voimalan yläaltaana ja säännöstely hoidetaan näissä Jämsänkosken niskaan tulevalla säännöstelypadolla. Hautaperänjärven säännöstelypatona tulee toimimaan luonnollisesti Hinkuan voimalaitos, jonka turpiinien kautta vedet purkaantuvat Mustalanjärveen. Säännöstelystä tulee huolehtimaan Revon Sähkö Oy.

Koko Kalajoen vesistössä tulee Hautaperän altaan vaikutus tuntumaan vesistön käyttöä parantavana tekijänä. Juoksutuksen tasaantuminen kautta vuoden, vaikuttaa siihen, että myös kuivina aikoina on vettä joessa ja veden laatu parempi. Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan altaiden ansiosta estää keväiset tulvat.