Haapajärven historian suurin ”savotta”, Hautaperän, altaan rakennustyö on päässyt jo hyvään vauhtiin, Vaikka allastyömaan avajaistilaisuutta vietetään ensi maanantaina. Avaustilaisuuteen saapuvat vesihallituksen pääjohtaja Simo Jaatinen, piiri-insinööri Seppo Saari ja muita vesirakennustoimen johtomiehiä. Savotan suurimman työkohteen maapadon rakentaminen on aloitettu Hautakankaan notkelmasta, jossa on padonrakentajat kohdanneet yllättävän itsepintaisen liejuhaudan. Padon rakentamiseen tarvittava moreenimaa ajetaan Palokankaasta ja ollaan padon pohjustuksessa pääsemässä alkuun. Maapadosta tulee 4,4 km mittainen ja paikoin parinkymmenen metrin korkuinen, johon ennakkolaskelmien mukaan joudutaan siirtämään maata 780 000 m³.

[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]

Toiseksi suurin työkohde on Kalajan, ja Kuonanjokien täyttökanavien kaivaminen, joiden yhteinen pituus on 14,2 km ja joudutaan kaivamaan massoja 633 000 m³. Molempien kanavien kaivutyö on myöskin meneillään. Latvasten paikallistietä joudutaan siirtämään 4,2 km pituudelta, sekä rakentamaan siltoja ja säännöstelypatoja. Keski-Suomen rataa joudutaan korahtamaan jonkin verran altaan kohdalla sekä tekemään muita pienempiä töitä.

Allastöiden ja säännöstelyn yhteydessä rakennettavan kahden voimalan rakentamisesta on allekirjoitettu sopimus Revon Sähkö Oy:n ja vesihallituksen kesken 10.12.1971 Haapajärvellä. Sopimuksen mukaan rakentaa vesihallitus Hautaperän keskusaltaan ja suorittaa Haapajärven järvijakson säännöstelytyöt. Revon Sähkö Oy puolestaan rakentaa voimalat Hautaperän säännöstely. padon yhteyteen ja Autiorannalle Myllylän talojen läheisyyteen. Hautaperän allastyön alkuperäinen kustannusarvio on 15,7 milj. mk ja voimalaitosten rakennus, kustannus noin 10 milj. mk. Jo tässä vaiheessa voidaan sanoa, että kustannukset tulevat olemaan jonkin verran suuremmat, sillä näin suurten ja monelle vuodelle jakautuvien työmaiden kustannusarvioita on miltei mahdottomuus saada laadittua todenperäisiksi, koska kustannukset ja suunnitelmatkin voivat muuttua. Valtion työkohteissa on kuitenkin hyvä puoli siinä, ettei aina on mahdollisuus saada lisääntyviin kustannuksiin ja työkohteisiin esim. työllisyysvaroja.

[Kuva: Hautaperän tekoaltaan rakennustyömaa]

Hautaperän ”savotan” työllistävä vaikutus on melkoinen, sillä työntekijöitä on tällä hetkellä kaikkiaan 115. Tosin melkoinen osa on tullut paikkakunnalle vesihallituksen vakinaisena kalustona, suunnittelijoina, työnjohtona ja koneiden mukana. Kuitenkin noin puolet, noin 60 miestä on otettu työmaalle kortiston kautta haapajärvisiä ja reisjärvisiä. Lisäksi on merkittävää, että työhön on voitu sijoittaa toistakymmentä haapajärvistä kuorma-autoa, joiden työmahdollisuus olisi vaikea ilman ko. työkohdetta. Myöskin paikallista kuormaus, ja maansiirtokalustoa on otettu sikäli kuin on ollut saatavissa riittävän tehokasta kalustoa.

Keskusaltaan merkitys suurin virkistysalueena

Kalajokijärjestelyn ja Hautaperän keskusaltaan valmistuttua uskotaan sen merkityksen olevan suurin jokilaaksojen maisemakuvaa parantavan ja virkistyskäytön kannalta. Hautaperän allasalueen maaperä ja kasvusto on huomattavasti edullisempi kuin muiden aiemmin rakennettujen altaiden. Suurissa tekoaltaissa esiintyneet haitat on helppo välttää Hautaperällä. Maapohjasta esimerkiksi vain vajaat 10 % on suota josta voisi irrota hankalia turvelauttoja. Yksityiskohtaisia puhdistussuunnitelmia ennen täyttöä ei ole vielä suoritettu, mutta kokemuksia muiden altaiden kohdalta on olemassa ja näitä käytetään hyödyksi.

Hankaluutena tulee olemaan Hautaperän keskusaltaan kohdalla suuri vedenvaihtelu, joka saattaa olla melkoinen riski tuleville kalakannoille. Suurimmillaan korkeuseron vaihtelu on 11,5 metriä ja se on valtava ajateltaessa veden pinta-alaa tai tilavuutta. Kesäaikoina on vakuutettu vedenvaihtelun eron supistuvan puoleen metriin ja se on tietenkin virkistyskäytön kannalta merkittävää. Todennäköisiä on, että altaan ympärille syntyy melkoisesti huvila-asutusta, mikäli vesistöjärjestely ei pilaa rantoja. Suurin osa altaan rannasta tulee luonnollista rantaviivaa, johon huvila-asutus hyvin soveltuu.

Kauppalan alueella on hyvin vähän vesistöjä, joten keskusaltaalla, joka on verrattain lähellä keskustasta, tulee olemaan suuri merkitys virkistysalueena. Aikanaan on huolehdittava, että saadaan vesistöön kunnollinen uima. ranta ja leirintämahdollisuus järjestymään. Paikallisen vesistön käyttöön on varattava riittävästi yleistä vapaa-ajanvietto- ja virkistysaluetta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kesämökkiin.