Kuonanallas valmistumassa ja Hautaperä tulossa

Kalajoen vesistöjärjestelyn yläjuoksun allastustyöt Haapajärvellä ovat päässeet hyvään vauhtiin. Kuonanjärven allastyö on, loppuvaiheessa ja Settijärven altaan rakentaminen aloitettiin äskettäin, Kuonanjärvellä on pengerteiden ja säännöstelypadon rakentaminen jo suoritettu. Ainoastaan rautatiepenkan korottaminen ja puuston perkkausta on suorittamatta. VR suorittaa rautatienpenkereen korottamisen ensi kesänä, minkä jälkeen voidaan syksyllä ottaa vedet kiinni. Kuonan- ja Settijärven allastöiden työvoimavahvuus on 35 miestä, kaivinkone, kuormauskone, 2 maansiirtokonetta ja muutama kuorma-auto. Talven ankarat pakkaset ovat vaikeuttaneet huomattavasti Settijärven pengertöiden alkuunpääsyä.

Settijärven pengertyö on käynnistynyt järven eteläpuolelta

Apulaispiiri-insinööri Hintikalta TVL:n Keski-Pohjanmaan piiristä kuulimme Settijärven allastöistä seuraavaa:

”Settijärven vesitilaksi tulee 10 milj. m³ niin kuin Kuonanjärven vesitilakin on. Kalajoen Vesistöjärjestelysuunnitelmaan kuuluvan Haapajärvelle rakennettavan Hautaperän altaan vesitila on suurin 50 milj. m³ ja rakennustyöt suurimmat. Tälle vuodelle on varattu 1 100 000 mk vesistöjärjestelyn rahoittamiseen, jonka puitteissa työt suoritetaan.

Settijärven rakentamissa ajetaan massoja eteläpuolen penkereeseen 120 000 m³ ja pohjoispuolen penkereeseen 136 000 m³. Maansiirtotyöt ovat yhteensä 256 000 m³, joen ja eristysojien kaivua joudutaan suorittamaan 135 000 m³. Lisäksi joudutaan eräitä rumpuja ja tienpätkiä rakentamaan tieyhteyksien säilyttämiseksi. Parhaillaan on Settijärvellä eteläisen rannan moreenipadon rakentaminen käynnissä. Settijärven rakentaminen saataneen valmiiksi ensi vuoden aikana, mikäli rahoitus saadaan suoritetun ohjelmoinnin mukaan.

Settijärvestä tulee lähes pyöreän muotoinen noin 2 km halkaisijaltaan oleva maisemaa kaunistava vesistö Parkkilan, Olkkolan ja Kopolan kylien väliselle alueelle. Kuonan- ja Settijärvikuivioiden saadessa alkuperäisen olemuksensa mukaisesti vettä, uskotaan niillä olevan hallan torjuva vaikutus – ainakin rantaviljelyksiin nähden.”