[Kuva: Kalamies Hautaperänjärvellä]
Kalamiehillä on runsaasti pyydyksiä Hautaperänjärvellä. Kuva: Maaselkä-lehti.

Kalajokijärjestelyn keskusallas Hautaperän tekojärvi on valmistunut ja täyttynyt vedellä ylälukemaan 99,36 metriä merenpinnasta. Altaan tilavuus on 51 miljoonaa m³ ja vesialue runsaat 750 ha. Vesialue on suurin Haapajärven vesistöistä. Kuonan- ja Settijärvien tilavuus on 10 miljoonaa m³, ja samaa luokkaa ovat Kuusaan ja Haapajärven vesien tilavuudet.

Hautaperänjärven merkityksestä ja tarpeellisuudesta ollaan edelleen useampaa mieltä. Rakentajat toteavat selvinneen tehtävästä suunnitelmien mukaan ilman yllätyksiä. Voimalaitosmiesten odotukset ovat täyttyneet: Kalajoen vesistön latvoilla on nyt runsaat 100 milj. m³ säännöstelytilaa, johon saadaan runsaasti vesiä talteen energian huippukausina sähköksi jauhettavaksi. Vesistötutkijat valittavat veden olevan humuspitoista ja happimäärän vähissä. Patopenkereiden läheisyyden asukkaat pitävät patoa maisemanpilaajana. Kalamiehet virittävät pyydyksiään ja näkevät unta tulevista ”Pietarin kalansaaliista”. Tosiasia on, että Haapajärven Hautaperän tekojärvi on nyt valmis, sellaisena kuin se kesäkuukausien aikana tulee olemaan keskellämme. Järvi on komea luonnonrannoilta katseltuna, ja se on huomattavan suuri tulevaisuuden virkistyskäyttöä ajatellen.

Penkereiden päältä katseltuna ja varsinkin penkereiden alapuolelle jääneiden mielestä tilanne on luonnoton. Vesimassat on padottu 10–15 metriä korkean padon taakse vaanimaan, pitävätkö lujuuslaskelmat ja pato luonnon voiman aloillaan. Ihmisen kahlitessa luonnonvoimia hallintaansa syntyy aina jotain luonnotonta. Näin on käynyt Hautaperän järven kohdallakin. Moni asukas on joutunut jättämään kotitanhuansa ja siirtymään uusille alueille. Moni viljelijä on menettänyt suuren osan maistaan altaan alle, ja tilasta on tullut tynkätila. Menetyksistä on saatu taloudellinen korvaus, mutta kaikkea, mitä on menetetty veden alle, ei voida korvata rahalla. Hyötynäkökohdat ovat voittaneet punnittaessa vahinkojen ja hyötynäkökohtien suhdetta. On muistettava, että voimatalouden hyödyn lisäksi säästyy Kalajokivarren peltoja Nivalassa, Ylivieskassa ja Alavieskassa nyt jokakeväisiltä ja kesäisiltäkin tulvilta tuhansia hehtaareja. Hautaperänjärven alueen laajuus kokonaisuudessaan on alle tuhat hehtaaria. Nyt ovat koko jokilaakson tulvat ikuisiksi ajoiksi historiaa, ja se on koko kansantalouden kannalta merkittävä asia.

Hautaperän allasta suunniteltaessa ja rakennettaessa otettiin oppia aikaisemmin muissa altaissa tehdyistä virheistä. Puusto pyrittiin perkaamaan mahdollisimman tarkkaan. Pienpuu valmistettiin hakkeeksi ja ajettiin pois. Kaikki puusto kaadettiin ja pyrittiin kuljettamaan mahdollisimman tarkkaan pois. Hautalammin seudulla olleet vähäiset turvealueet pyrittiin painottamaan ja kuorimaan niin, etteivät ne lähde liikkeelle ja muodosta ikäviä turvelauttoja, kertoi työpäällikkö insinööri Esa Lilja. Kaikkia hankaluuksia ei ole ennakkotoimista huolimatta kyetty eliminoimaan …, jossa ne otetaan kaivureilla pois ajelehtimasta. Myöskin puustoa on kaikista ennakkotoimista huolimatta jäänyt vähäisessä määrin, samoin risuja, jotka ajelehtivat tuulten mukana ja ovat kalamiesten riesana. Puusto kerätään myös pois sitä mukaa kuin sitä ajautuu tuulen mukana rantaan. Osa puustosta painuu vettyneenä pohjaan, ja loput uskotaan rantautuneena saatavan kerätyiksi syksyyn mennessä.

Veden happitilanne paranemassa

Talvella Hautaperän altaan vedessä oli erittäin vähän happea, ja se vaikutti koko Kalajokiuoman happitilanteeseen alentavasti. Jään ja hapettoman veden välissä oli kuitenkin elintilaa kaloille, eikä kalakuolemia ole havaittu, kerrotaan järven ja Kalajoen vesistön happipitoisuutta tutkineesta Kokkolan Vesipiiristä. Nyt on happitilanne nopeasti korjaantunut suurella selällä syntyvän aallokon ja järveen laskevien jokien ansiosta. Pohjassa olevan kuoriaineen ja kasvuston happaneminen aiheuttaa jatkuvasti happikatoa. Altaassa on mitattu myös korkeita fosfori- ja rautapitoisuuksia sekä suuria typpimääriä, jopa niin, että vedessä saattaa olla voimakas ammoniakin haju. Vedentutkimusta suorittavan Sinikka Jokisen mukaan altaassa tulevat elämään kaikki alueemme vesistöissä elävät luonnonkalat. Vaativaa arvokalaa ei kuitenkaan ole syytä ensimmäisinä vuosina istuttaa, sillä happikato on ilmeinen usean talven aikana ja vaativille arvokaloille ilmeisesti liian alhainen.

Hautaperänjärvellä on iltaisin ja viikonloppuisin liikkeellä lukuisat venekunnat. Kalaa on jo näin alkuvaiheessa saatu mukavasti kertovat pyyntiä harjoittaneet urheilukalastajat Veden roskaisuus ja ajelehtivat puut sekä risut aiheuttivat harmia kalamiehille. Tulevina vuosina on odotettavissa järveen runsaasti kaloja. Alku näyttää hyvältä, ja kaikkien matalampien tekojärvien on todettu olevan erittäin ravinnerikkaita. Hautaperänjärvi on alueemme muita tekojärviä huomattavasti syvempi, joten siinä on kaloillakin mahdollisuus menestyä paremmin. Kokemukset osoittavat, että järvestä voidaan odottaa parin vuoden kuluttua erinomaista urheilukalastuspaikkaa.