[Kuva: Maamieskoulu]
Maamieskoulun rakennus Erkkilän tilalla.

Haapajärven maa- ja metsätalousoppilaitoksen koulutila sijaitsee Haapajärven vanhimpien tilojen mailla. Tiloilla on pitkä ja värikäs historia, joka kannattaa tuoda julkisuuteen varsinkin nyt [v. 1994], kun maatalousopetuksen jatkuvuus näyttää turvatulta. Onhan opetusministeriö myöntänyt varoja yli 40 vuotta vanhan oppilaitoksen päärakennuksen korjaustöihin.

Erkkilän ja Eerolan tiloilla on asunut edistysmielisiä ja vaikutusvaltaisia isäntiä. Olihan Erkkilän isäntä Emil Erkkilä vuodesta 1915 lähtien Haapajärven ensimmäisen kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja ja Eerolan emäntä Kaisa Eerola aikansa johtavia naisia, joka ansioitui erityisesti osuustoiminnassa. Kaisa Eerola oli poliittisesti valveutunut nainen ja 1907 vaaleissa maalaisliiton kansanedustajaehdokkaana.

Maatalousopetuksen historia Haapajärvellä alkaa Erkkilän ja Eerolan tiloilta. Oulun läänin Talousseura perusti vuonna 1907 Oulun kihlakunnan kiertävän maamieskoulun. Ensimmäinen kahden kuukauden mittainen maatalouskurssi Haapajärvellä pidettiin maalis-huhtikuussa 1917 Antti ja Kaisa Eerolan omistamalla tilalla.

Talousseuran puheenjohtaja maaherra E. Y. Pehkonen otti neuvottelussa kunnan johtohenkilöiden kanssa vuonna 1938 esille pysyvän maamieskoulun perustamisen Haapajärvelle. Sota esti hankkeen, mutta hanke tuli uudelleen esille sodan loputtua 1945. Maaherra Pehkonen piti vuonna 1933 kunnan omistukseen joutunutta Erkkilän tilaa koulun sopivana sijoituspaikkana.

Maaliskuun 22. päivänä 1947 Oulun läänin Talousseuran ja Haapajärven kunnan edustajat päätyivät siihen, että perustetaan mahdollisimman laajapohjainen kannatusyhdistys maatalousammattikoulun saamiseksi kuntaan.

Mielenkiinto virisi, ja Haapajärven kunnantalolla päättivät 20.4.1947 eri kuntien, yhdistysten ja Talousseuran yhteensä 27 kokousedustajaa perustaa Kalajokilaakson Maatalouskoulun kannatusyhdistyksen. Saman vuoden syksyllä kunta myi koulutilaksi Erkkilän tilan neljän miljoonan markan kauppahinnalla. Vuonna 1948 Erkkilän tilalla pidettiin kaksi kiertävän maamieskoulun kurssia, joihin osallistui yhteensä 22 oppilasta. Kiertävän koulun havaintovälineistö jäi lopullisesti koulutilalle, ja samalla koko kiertävä koulumuoto Talousseuralla tyrehtyi.

Saman vuoden puolella ostettiin tilalle viisi lehmää; ajot suoritettiin Saarniolta ruokolle saadulla hevosella. Tilan työnjohtajaksi valittiin Heikki Moisala ja opettajiksi Talousseuran palveluksessa olleet agronomi Väinö Ryynänen, josta tuli koulun johtaja, ja toiseksi opettajaksi agronomi Riitta Hellemaa. Poikien käsityönohjaajaksi valittiin Eino Leppälä.

Tämän jutun kirjoittaja oli viimeisiä Erkkilän vanhoissa rakennuksissa maamieskoulua vuonna 1953 käyneistä. Väinö Ryynänen asui talon päätykamarissa, Riitta Hellemaa-Muotiala porstuakamarissa, ja heillä oli yhteinen keittiö. Talon tupa oli luokkahuoneena ja kaksi vinttikamaria oppilaiden asuntona. Lisäksi oppilaita oli majoitettu muualle. Oravakankaan talon tuvassa käytiin käsitöillä, ja talon vanhassa navetassa pojat vuorollaan olivat karjakko Hilda Sepän komennon alla. Oppilasruokailu oli järjestetty pihapiirin sivurakennukseen. Oppilaskunnan ruokalan keittäjänä oli Sylvi Kiviniemi. Joskus Heikki Moisala antoi luvan hakea talon uudella Ferguson-traktorilla keittiölle ruokatavaraa Suomenselästä, mikä oli mahtava kokemus, sillä tavallisesti kauppareissut tehtiin hevosella.

Syksyllä ryhdyttiin rakentamaan nykyistä koulutaloa, ja vuonna 1954 vietettiin Kalajokilaakson maamieskoulun upean päärakennuksen vihkiäistilaisuutta.

Erkkilän tilan historiaa

[Kuva: Eerolan rakennuksia]
Eerolan rakennuksia.

Erkkilän tilan on perustanut Ruotsin armeijan sotilas Erik Sjöberg 1760-luvulla. Emil Erkkilän suvun hallussa tila oli ollut vuodesta 1839 lähtien. Emil Erkkilä ja hänen puolisonsa Fredrika o.s. Tulppo isännöivät tilaa vuodesta 1907 lähtien.

Tilan viljelystä kertoo vuonna 1933 ilmestynyt Maatilakirja seuraavaa:

”Pinta-ala 180 ha, josta puutarhaa 0,15 ha, peltoa 42 ha, luonnon niittyä 2 ha, laidunta 12 ha, muuta viljelyskelpoista maata metsämaata 15 ha, metsämaata 103,85 ha ja joutomaata 5 hehtaaria. Pellot etelään loivasti viettäviä savimulta- ja suomutamaita. Viljelyskiertoja 3: A. kesanto, ruis, juurikasvit ja ohra, 4 heinää, laidun, kaura; B. kesanto, ruis, suvivilja, juurikasvit; C. vapaa viljelys. Vuonna 1931 oli 4 ha ruista, 7 ha kauraa, 5 ha ohraa, 0,2 ha hernettä 1,5 ha perunaa, 0,15 ha pellavaa ja hamppua, 0,5 ha juurikasveja, 44,65 ha heinää, 4 ha kesantoa ja 5 ha peltolaidunta.

Talouskeskus viljelysten keskellä, maantien varrella, Haapajärven rannalla. Kaikki rakennukset puusta. 2-kerroksinen päärakennus (7 huonetta) vuodelta 1901, 33 lehmän navetta rakennettu 1925; siinä on vesijohto (sähköpumppu) ja automaattiset juomakupit.

Kotieläimiä: 3 hevosta, 29 lehmää, 2 sonnia, 3 sikaa ja 12 lammasta. Siat maatiaisia. Myydään viljaa, maitoa, kermaa, lihaa, teuraskarjaa, perunoita ja rehuviljaa paikkakunnalle, kerma Osuusmeijeri Ahjolle.

Hoidettu havumetsä. Miltei koko metsämaa on ojitettu. Keväisin kalastetaan omiksi tarpeiksi. Sähkövalo ja -voima Oy. Vauhdilta. Käyttövoimana myös höyrykone, joka yhteinen toisen talon kanssa. Omistaja kunnallislautakunnan esimies.”

Selostuksesta päätellen Erkkilän tila oli Haapajärven suurimpia ja voimakkaimmin viljeltyjä tiloja.

Eerolan tilan historiaa

Maamieskoulun koulutilaan osittain liitetty Eerolan tila oli pinta-alaltaan hieman pienempi kuin Erkkilä. Eerola oli tullut Antti ja Kaisa Eerolan omistukseen 1880 ja heidän jälkeensä vuonna 1920 tila siirtyi pojan Mikko Eerolan omistukseen. Tilaa viljeltiin vieraalla työvoimalla, joten kannattamattomana tila joutui vararikkoon. Isäntä Mikko Eerola tunnettiin mm. Haapajärven kansanhuollon johtajana.

Maatilakirja kertoo tilan voimakkaasta viljelystä vielä 1931 seuraavaa:

”Pinta-ala 140,3 hehtaaria siitä puutarhaa 0,3 ha, peltoa 57 ha, luonnonniittyä 10 ha, viljeltyä laidunta 3 ha, metsämaata 60 ha ja joutomaata 10 ha. Pellot loivasti viettäviä savi-, suo- ja multamaita. Ne ovat suurimmaksi osaksi nykyisen omistajan isän raivaamia. Viljelyskiertoja 3: A. 4 heinää, ruis, juurikasvit, ohra; B. kesanto, ruis, ohra, 4 heinää, kaura; C. (suomaat) 5 heinää, 2 kauraa.

Vuonna 1931 oli 4,38 ha ruista, 9,26 ha kauraa, 4,42 ha ohraa, 1,4 ha perunaa, 1,1 ha juurikasveja, 32,06 ha heinää ja 4,38 ha kesantoa.

Viljelykset hajallaan, talouskeskus kotiviljelysten reunassa, maantien varrella. Kaikki Rakennukset puusta, vuodelta 1915. Karjasuojissa vesijohto (sähköpumppu) ja navetassa automaattiset juomakupit. Ulkopalstalla on täydelliset rakennukset. 17 lehmän navetta vuodelta 1923; siinä myös vesijohto ja automaattiset juomakupit.

Kotieläimiä: 3 hevosta, 18 lehmää, 7 sonnia, 4 sikaa ja 8 lammasta. Karja ISK- ja Ay, siat SY- ja lampaat maatiaisrotua. Myydään maitoa ja kermaa Osuusmeijeri Ahjolle sekä viljaa, lihaa, teuraskarjaa, perunoita ja rehuja paikkakunnalle.

Sekametsää on ojitettu 10 hehtaarin ala. Sähkövalo ja -voima Oy. Vauhdilta. Kotitarvemylly, katkaisusirkkeli ja pärehöylä. Omistaja Osuuskassan jäsen.”