Tuskin monikaan Haapajärven kaduista on kantanut selässään niin monenlaista mononkuluttajaa kuin Asemakatu on kantanut. Vielä 60-luvulla Asemakatu oli Kauppakadun ohella toinen suuri pääväylä, ja koko Asemaperä oli vilkas kauppapaikka. Nyt vanha Asemakatu on itse hiljaisuuden tyyssija. Se odottaa vain ympärillä jököttävien koivujen aukeamista hiirenkorville. Tuskin tunnistaisi amerikanserkku Michiganista Asemakatua samaksi, jota pitkin käveltiin muinoin junalle ja junalla edelleen Hankoniemelle.

Rautateiden tulo ja Keski-Suomen rataosuuden avaaminen teki Haapajärven asemasta ja koko Asemakadusta vilkkaan kauppapaikan, missä liike liikkeen perään täydensi ja tuki toistaan. Henkilöjunia meni ja tuli joka suuntaan, ja se näkyi myös Asemaperän ravintola- ja yöpymispalveluissa. Parhaimmillaan Asemaperällä oli kolme matkustajakotia, kaksi kahvilaa ja yksi ravintola. Ruokakauppoja ja erikoisliikkeitä oli useita.

Mutta palataanpa vielä ihan alkuun, sinne ratapihalle saakka, ja muistellaan, miltä aseman seutu näytti 60-luvulla. Aseman pihalla oli R-kioski, josta matkustajat saivat ostaa matkalukemiseksi Tex Willerin tai Reginan. Aseman pihalla oli myös pysyvästi oma taksikoppi. Myöhemmin, kun taksikoppi lakkautettiin, taksit kävivät junantuloaikoina kärkkymässä mahdollisia matkustajia.

Matkustajakotien kulta-aikaa

[Kuva: Matkustajakoti]
Haapajärven asemaa vastapäätä sijaitsi kuvan talo. Rakennuksessa pidettiin kahvilaa sekä matkustajakotia. Vuonna 1938 talon osti Kalle Heinonen.

Heti asemalta lähdettäessä on vasemmalla vanha Ravintola Asemakulman rakennus, joka toimii nykyisin palokunnan savuharjoituspaikkana. Ennen sinne saattoi mennä väsynyt matkalainen lepuuttamaan väsyneitä raajojaan ja kostuttamaan janon sammaltavaa kieltään. Matkustajakodeilla oli vielä 60-luvulla melkoinen kulta-aika. Ihmisiä tuli ja meni junille, ja kulkuyhteydet olivat vielä niin heikot, että yöpuuta tarvittiin aina välillä. Tosin hienoista hotelleista ei ollut vielä silloin tietoakaan. Heti Asemakulman jälkeen oli samalla puolen tietä Matkustajakoti Vuolas ja sitä vastapäätä Haapalehdon kahvila. Eteenpäin kuljettaessa oli vasemmalla E-liikkeen kauppa ja piharakennuksessa teurastamo, missä sianporsaat vinkuivat tuomiota odotellessa. Oikealla Töllin talossa oli aikoinaan myös kauppa. Siinä on vieläkin jäljellä isot näyteikkunat. Talon takapihalla toimi pitkään Iivosen huonekaluverstas, jossa verhoiltiin huonekaluja.

Yhteiskoulun oppilaille namuja välitunneilla

Etuvasemmalla sijaitsi pitkään Töllin paperikauppa, jossa myytiin kemikaliotuotteita. Olipa kaupan hyllyillä vielä runsaat namuesiintymät, joista yhteiskoulun oppilaat saivat välitunneilla hakea mutusteltavaa. Yhteiskoulu kun oli siltä osin vapaamielinen laitos, joka ei rajoittanut oppilaiden liikkumista. Niinpä ylempien luokkien oppilaat kävivätkin Louhen baarissa kahvilla pitkien välituntien aikana. Louhen kuppila sijaitsi Kuusaantien ja Pohdinkadun kulmauksessa.

Mutta eipäs rönsyillä nyt sivukaduille sen enempää vaan jatketaan Asemakatua eteenpäin. Oikealla olevassa Harmaalan talossa oli myös aikoinaan Suomenselän kauppa. Vasemmalla oli Korkeakosken talli ja taas oikealla oli hattukauppa.

Asemakatu ei ollut pelkästään liikkeiden asuttama, vaan Romppaisen Kirjapaino on toiminut kadun varressa vuosikymmenten ajan ja painaa edelleen painotuotteita asiakkailleen [lakkautettu sittemmin].

Alkupäässä oli oikea liikkeiden suma

Varsinainen liikkeiden suma oli Asemakadun alkupäässä. Leimun Tyyneltä saattoi ostaa mitä tahansa kankaita metrikaupalla. Leimun Tyynen kauppaa vastapäätä oli lelukauppa ja Ruoka ja Herkku. Nyt ruokakaupan tilalle on nousemassa asunto-osakeyhtiö Linnanpihan tornit.

Asemakadun ja Kuusaantien risteyksessä oli kesäaikoina Leimun kipsa, mistä kylän lapset saivat käydä ostamassa jäätelöt. Viimeinen pätkä 60-luvun Asemakatua kulki yhdessä Kuusaantien kanssa. Oikealla oli Airaksisen parturi ja pihalla miesväen ylläpitämä korjaamo. Vasemmalta löytyivät sitten Vilho Tapion vaatekauppa ja Nuottimäen Yrjön pukukauppa, jonka Isokatu ahmaisi isotellen alleen. Nuottimäestä seuraava kauppa olikin sitten Asemakadun viimeinen, Kenkä ja Laukku, jonka nimikin jo paljastaa, mitä sisällä myytiin.

Valtasuoni katkaistiin ja liikenne loppui

Asemakadun viimeinen niitti ei ollut junaliikenteen tuntuva väheneminen vaan itse Asematien katkaisu moottoriliikenteeltä. Silloin hiljeni viimeinenkin liiketoiminta Asemaperällä. Nyt vain kevätkoivut kuiskivat toisilleen viestiä menneiltä vuosilta. Asemakatu ja koko perä on muuttunut rauhalliseksi asuinalueeksi.