Säilytystekstiileihin on tässä luokiteltu tiettyjen pikkuesineiden ja tarvekalujen säilytykseen käytetyt pussit, laukut ja ripustimet. Vanhoissa taloissa ei ollut juurikaan kaappeja tai hyllyjä, joissa olisi voitu säilyttää kammat, sukat ja sanomalehdet.
Säilytysliina (?)
”Jokin seinälle ripustettava vehje, 4 euroa”, näin luki kirpputorin esittelytekstissä. Vehje voisi olla eräänlainen portfolio, säilytysliina. Varmaa tunnistustietoa ei ole. Liina on tehty aivinasta, reunat on virkattu roosan punaisella helmilangalla. Ylhäällä on pahvitöttörö, joka on päällystetty kankaalla ja suljettu päistä helmilangasta virkatuilla pylväsverkoilla ja nyöreillä. Liinan alareunassa on ristipistoilla kirjailtu nimikointi ”A” sekä sen ympärillä koriste.
Säilytyspussi
Opettaja Saima Wassisen huutokaupasta 1960-luvun alussa ostettu harja- tai muu säilytyspussi, joka on tehty valkoisesta puuvillakankaasta. Kirjailussa on käytetty vihreää ja punaista nimikoimislankaa. Voisi olla vaikka koulukäsityö, jonka malli on muokattu valkokirjontamallista: punospistoreiät ovatkin laakapistopallukoita.
Sanomia
Hilma Ahlholmin 1900-luvun puolivälissä tekemä sanomalehtihengari. Puuvillakankaalle on kirjailtu sinisävyisillä helmilangoilla vuorottaista varsipistoa, pykäpistoja ja sidepistoja.
Tarjottimenkannatin
Kärsämäkisen historian ja uskonnon lehtori Irmeli Kasvisen v. 2000 ompelema tarjottimenkannatin, jonka Eriika sai syntymäpäivälahjaksi. Työ on kirjailtu erilaisin punaisen, sinisen ja vihreän sävyin häive- ja varsipistoilla keltaiselle pellavakankaalle. Kasvinen suunnittelee itse mallit kirjontatöihinsä ja kutomiinsa mattoihin.
Kampalaukku
Eriika on ostanut kampalaukun Oulusta kirpputorilta. Esittelytekstissä sanottiin, että ”tasku, kirjailtu, 2 mk”. Työ on tehty pellavakankaasta ja koristeltu pakotetulla reikäompeleella ja aitapistoin. Sävyt ovat vaaleanpunainen ja lila.
Kampalaukun tärkeä sisältö oli sarvesta tehty täikampa, jossa oli piit molemmilla reunoilla. Kampa oli n. 10 cm pitkä ja n. 4–5 cm leveä. Harvalla puolella selviteltiin hiukset ja tiheällä puolella kammattiin täit sylissä olevalle sanomalehdelle tai pyyheliinalle. Ritomäen kylässä Kärsämäellä kampoja teki Fredrik Pirttiaho (1898–1973) asiakkaiden tuomista sarvista vielä 1940-luvulla. Hänen työvälineensä ovat Irja Pirttiahon hallussa.
Kampalaukku
Täyspellavaisesta lakanakankaasta tehty kampalaukku on Eriikan kirpputorilöytö. Työhön on ristipistoin punaisella moulinelangalla kirjailtu vuosiluku 1939, sydän ja G-kirjain.
Kampalaukku
Vanhan pellavaliinan päästä tehty kampalaukku, jonka pussiosa on koottu kolmesta eri tilkkupalasta. Monivärinen kirjailu on ommeltu laaka- ja varsipistoin moulinelangalla. Reunat on tehty napinläpipistoin.
Kampalaukku
Sinisestä lakanakankaasta ommeltu kampalaukku löytyi Pyhäsalmen 4H-torilta. Koristekuviot on kirjailtu ristipistoin oranssilla ja vihreällä moulinelangalla.
Pussukka
Pellavakankaasta ommeltu pussukka on kirpputorilöytö, jonka käyttötarkoitusta ei tiedetä. Koristelu on tehty hedebo-tekniikalla, eli se on ommeltua pitsiä.
Pussikko
Säilytyslokeroita eri tavaroille: paperia, nappuloita, nyöriä, korkkia, pussia. Tätä on pidetty keittiön tai pirtin seinällä. Työ on tehty valkoisesta puuvillakankaasta, ja siinä on punaiset reunat, koristeet ja tekstit. Nappulat ovat puisia pakettinappuloita, joita kauppias solmi pakettinaruun kantamisen helpottamiseksi.
Sukkapussi
Vanhan tavan mukaan morsiamet ovat voineet tehdä eräänlaisena taidonnäytteenä sulhasilleen sukkapussin. Neljästä kappaleesta tehdyn pussin ympärysmitta on leveimmillään 130 cm ja korkeus 50 cm. Puuvillakankaasta ommellussa sukkapussissa on siniset tereet ja nauhakuja. Samalla sinisellä on korko-ommeltu teksti ”sukkia” sekä nimikointi ”Y. S.” Pussissa on raksit, joilla se on pantu roikkumaan johonkin, esimerkiksi orren nokkaan.
Sukkapussi
Pyöreänmallinen sukkapussi kahdesta kappaleesta kuuluu sarjaan kauneimmat keskeneräiset käsityömme. Pussi on ommeltu puuvillakankaasta ja siihen on valmiiksi piirretty koristekuviot, joista osa on kirjailtu ristipistoin punaisella helmilangalla. Työssä on punaiset reunat ja yläosassa raksi, josta se on voitu ripustaa. Pussi on saatu maatalousopettaja Eini Ikoselta (1921–2002) 1950-luvun silkkisukkineen.
Nenäliinalaukku
Opettaja Elina Mäkinen (s. 1926) on tehnyt nenäliinalaukun violetinpunaisesta pellavakankaasta 1960-luvulla. Laukku on koristeltu ketjupistoin eripaksuisilla puuvillalangoilla.
Pussukka
Nenäliinojen pyykkipussi on tehty pellavakankaasta. Kurkikuvio on kirjailtu varsipistoin mustalla langalla.
Pyykkipussi
Ohuesta, ruudullisesta puuvillakankaasta ommeltu pyykkipussi on kirpputorilöytö. Pussi on tehty kahdesta kappaleesta, ja siinä on kaksi taskua. Reunat on vahvistettu suorakaitalepäärmeillä. Pussi ripustetaan puuhengarista seinälle tai orteen.