Tyyne Lystilän (myöh. Laitila, 1896–1942) kutoma pöytäliina, jossa on käytetty omista pellavista ja villoista itse kehrättyjä ja värjättyjä lankoja. Hapsut ovat villalangasta. Liinan on lahjoittanut Helli Valkama.

Kaksipietiminen eli kahdesta kudotusta kappaleesta ommeltu pöytäliina on Lempi Takalan taidonnäyte. Loimi on beigeä puuvillaa; kudonnassa on käytetty luumunväristä silkkilankaa eli nykykielellä viskoosia. Liina on ilmeisesti 1930-luvulta, huutokauppalöytö.

Martta Huttusen lukuvuonna 1928–29 Portaanpään Kristillisessä kansanopistossa tekemä pöytäliina on tyypillinen körttiliina. Koristekuviot on kirjailtu valkoisella ja mustalla helmilangalla valkoiselle puuvillakankaalle. Juuri värit tekevät liinasta körttihenkisen: heränneet eli körttiläiset karttoivat kirkkaita värejä, erityisesti punaista. Liinan nykyinen omistaja on Aune Ruotsalainen Kärsämäeltä.

Hilma Kiiskinen (os. Peltomaa, s. 1915) oli Portaanpään Kristillisessä opistossa 1932–1933, ja myös hän teki tyypillisen körttiliinan. Koristekuviot on kirjailtu mustalla ja valkoisella helmilangalla valkoiselle pellavakankaalle. Reunat on koristeltu valkoisesta pellavalangasta pujottamalla tehdyillä hapsuilla. Liinan omistaa tekijän tytär Anni Mäntylammi.

Hilma Ahlholmin tekemä 1930-lukulainen liina on myös körttihenkinen. Värejä on kuitenkin käytetty vähän enemmän. Valkoiselle pellavakankaalle on kirjailtu kukkakuviot rusehtavan, vaaleansinisen ja sammalenvihreän sävyisillä helmilangoilla mustaa silti unohtamatta. Liinaa reunustavat alkuaan vihreät hapsut.

Pellavakankainen liina on kirjailtu vaaleanpunaisella, kellanruskella ja vihreällä helmilangalla; kaikkia värejä on kahta eri sävyä. Kirjailu on tehty sidepistoin ja ympäröity varsipistoin mustalla langalla. Reunaan on ommeltu haarukkapitsi ja sen reunaan kalastajalangasta tehdyt hapsut. Liinassa on typistetyt kulmat, mikä on helpottanut päärmäämistä ja pitsin ompelua. Liina on kuulunut Hilja Mäkelän (os. Kyllönen, 1903–1971) kapioihin Rannankylän Myllylässä vuonna 1926. Liina on ollut vieraskamarin pöydällä ensin Venetpalon Vierelässä, vuodesta 1937 Mäkelässä ja vuodesta 1954 Mäntymäellä. Eriika on saanut liinan Leena Hemilältä (os. Mäkelä, tekijän tytär) vuonna 1988.

Vieraskamarin liinan Hilja Mäkelä on tehnyt vuonna 1932. Valkoiselle pellavakankaalle on kirjailtu kahdella sinisävyisellä helmilangalla; reunassa on tehdasvalmisteinen pitsi. Leena Hemilä on antanut liinan Eriikan kokoelmiin vuonna 1988.

Kaksipietiminen pöytäliina on kudottu kahdella eri vihreällä ja kahdella eri punaisella villalangalla. Reunoissa on erikseen sidotut hapsut, keskellä on sauma. Villaliina on Hilja Mäkelän kutoma ja Leena Hemilän Eriikalle lahjoittama.

Eriikan käsityökoulussa 1962–63 suunnittelema ja tekemä pöytäliina on sidepistokirjontaa. Työssä on ruskeaa ja kolmea erisävyistä sinistä.

Eriikan suunnittelema ja tekemä violetti pöytäliina on niin ikään käsityökoulun aikaisia töitä 1960-luvun alusta. Liina on tehty pellavakankaasta ja siinä on yhdistetty pohja- ja reikäommelta.