Pyykkipoikaessut

Kaksi saman mallin mukaan tehtyä pyykkipoikaessua. Vanhempi essu (yllä) on Venetpalon koulun opettaja Saima Wassisen huutokaupasta 1960-luvulla ja uudemman on (alla) kärsämäkinen Helvi Flankkila (s. 1939) tehnyt Eriikalle 60-vuotislahjaksi. Vanhempi essu on ommeltu puuvillakankaasta, ja siinä on sinivalkoruudullinen reunus. Kuviot on kirjailtu varsipistoin sinisellä moulinelangalla. Uudemmassa essussa on käytetty pellavakangasta ja vaaleansinistä pellavalankaa; reunus on virkattu.

Esiliinat

Tehdasvalmisteiset vyötäröesiliinat on tehty villakankaasta. Kun esiliinat tulivat 1950-luvulla kauppoihin myyntiin, niistä tuli suosittuja joululahjoja. Moni isäntä tuli viime tipassa ostamaan emännälleen joululahjaksi villakangasesiliinan.

Esiliinat

Mustasta, paksusta satiinista tehdyt esiliinat on kirjailtu värikkäillä helmilangoilla risti- ja varsipistoin. Tällaisten esiliinojen tekeminen oli todellinen muoti-ilmiö 1950-luvulla.

Esiliina

Eriikan äidin Naimi Hautajoen (os. Rapakkola, 1915–1973) Kärsämäen Hautajoen kylässä 1940-luvulla kangaspuissa kutoman sillaesiliinan loimi ja punaiset rannut ovat puuvillaa; vyötäröllä on nyöri.

Esiliinat

1950- ja 1960-luvulla saatavilla oli tehdasvalmisteisia, ruudullisesta kankaasta tehtyjä esiliinoja, joiden mustat koristekuviot oli ommeltu koneella. Emännät pitivät niitä arkisissa askareissaan työesiliinana. Yhdessä esiliinoista on paikkaukset reisien kohdalla. Esiliina on ollut kovassa käytössä vanhalla mummolla, joka on istuessaan hiplannut mukavan tuntuista, pehmeää puuvillakangasta. Ajanoloon hiplaus on kuluttanut käsien kohdalle reiät, jotka sitten on paikattu.

Navettatakkiesiliina

Siniruudullisesta puuvillasta ommeltu lypsyesiliina on kietaisumalli 1950-luvulta. Reunoissa on leveä vinokaitalepäärme, koristeluja ei ole.

Esiliina

Käsintehty valkoinen juhlaesiliina on 1920-luvulta. Kodin juhlissa häistä hautajaisiin väki istui paikoillaan ja kahvit tarjoiltiin. Tarjottimia kantoivat yleensä nuoret tytöt, joilla oli valkoinen juhlaesiliina. Elisabet (Liisa) Ikosen (os. Jensen) vyöliina on ohutta puuvillaa, ja se on koristeltu käsin ommelluin kirjomuksin (brodyyrein).

Esiliina

Tehdasvalmisteinen juhlaesiliina on 1930-luvulta, ja se löydetty kirpputorilta 1970-luvulla.

Esiliina

Juhlaesiliina 1940–50-luvulta on ommeltu puuvillabatistista, ja sen koristeena on tehdasvalmisteinen pitsi. Esiliinan ylälieve kiinnitettiin alla olevaan pukuun neulalla tai korulla. Olkaimeton esiliina, jossa oli kaarroke ylöspäin, oli hienouden huippu pikkutytön silmissä siihen aikaan.

Talousesiliina

Perusmallinen talousesiliina on leikattu taitavasti äärimmäisen vähästä kankaasta. Ylälapun koristeena on kirjomusta, mutta yleensä käytettiin upotettua pitsiä tai reikäommelta. Talousesiliinan tekeminen on ollut yksi monen tytön traumaattisimmista koulukäsityömuistoista.

Suutarin esiliina

Eriikan käsityönopettajaseminaarissa 1960-luvun alussa tekemä suutarin essu. Esiliinassa on kaunis, itsetehty koristenappi. Lankanappi on ommeltu suoraan yksisalpaisen napinläven päälle, eli kyse on valenapituksesta. Kangas on Marimekon untuvakangasta eli tiheää kangasta, jonka tarkoitus oli esim. pitää untuvat tyynyn sisällä. Kangas oli erinomainen suojavaatemateriaali.

Esiliina

Oulusta ostettu valkoinen esiliina on puuvillaa. Etupistokirjonta on tehty punaisella nimikoimislangalla. Kuvio perustuu kankaan rakenteeseen, eli on tehty lankoja laskemalla, jolloin mitään ei ole tarvinnut piirtää. Esiliinassa on kaunis hammasrivireikäommelkoriste; myös solmiamisnauhojen päässä on reikäommel ja kirjailu. Mittasuhteet ajoittavat esiliinan minihameiden kaudelle 1960-luvulle. Ilmiselvä koulukäsityö, sillä minihameen kanssa ei ruukattu pitää essua.

Esiliina

Eriikan 1960-luvun lopussa miehelleen Pekalle joululahjaksi tekemä esiliina on Seita-kangasta. Essun yläosa on kaksinkertainen, ja siinä on ruskeat koristenapit.