Kouluesimerkeistä kokoelmaksi

Eriika Kyllönen toimi käsityönopettajana Kärsämäellä vuodet 1965–2001. Käsitöiden keräily on ollut hänen elämänikäinen harrastuksensa. Tässä sivustossa esitellään osa hänen kokoelmistaan. Tekstiilejä ei ole lajiteltu millään erityisellä perusteella, vaan esitteillä ovat ne työt, jotka olivat päällimmäisinä niissä matkalaukuissa, joihin vanhan kässyn museo on pakattu. Osa käsitöistä oli tallessa Kärsämäen vanhalla Keskuskoululla, jonka purkutyömaan alta ne haettiin pois.

Keräilijä Eriika Kyllösestä tuli huomaamattaan. Nuorena opettajana hän kokeili itse tekniikoita, joita oli opettamassa ensin kansalaiskoulussa ja sittemmin peruskoulussa. Valmiin työn kanssa oli helpompi havainnollistaa, mihin tekniikalla pyrittiin. Ajan mittaan esimerkkimalleja karttui, ja perheen kasvaessa kotiompeluaika väheni, jolloin Kyllönen rupesi ostamaan muiden tekemiä töitä koulukäyttöön. Onnistuneiden esimerkkien lisäksi hankintalistalle nousivat epäonnistuneet tai kesken jääneet työt, joiden avulla oli hyvä pohtia esim. välineiden valinnan vaikutusta työn sujuvuuteen ja lopputulokseen. Pikkuhiljaa hankinnat alkoivat perustua tekstiilien estetiikalle: kauniit kirjontamallit, pitsit ja erityisesti hyvä käsiala eli työn jälki kiinnostivat.

Kokoelmassa on paljon käyttötekstiilejä, joista osaa on todella käytetty hajoamispisteeseen saakka. Kyllösen matkalaukuista onkin löytynyt loppusijoituspaikkoja myös tuttavien ja sukulaisten tekstiileille. Kirpputorit ovat myös ehtymättömiä materiaalilähteitä. Eriika Kyllönen on käyttänyt kirpputoreja myös omassa opetuksessaan niin käyntikohteina kuin varusvarastoinakin. Kierrätyksellä oli hyvä kompensoida niukkoja hankintamäärärahoja.

Kyllönen (os. Hautajoki) syntyi Kärsämäellä Hautajoen kylässä 1941. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Haapaveden yhteiskoulusta 1961 ja opiskeli Helsingin Käsityökoulussa 1962–63 ja käsityönopettajaseminaarissa 1963–65. Hän valmistui peruskoulun opinto-ohjaajaksi Joensuun yliopistosta 1978 ja lukion opinto-ohjaajaksi 1987 Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Pekka (s. 1939), joka on kansakoulun- ja erityisopettaja, ja tyttäret Saija (s. 1971), Inka Riina (s. 1973) ja Teea (s. 1975).

Käsityöt ovat liittyneet Eriika Kyllösen elämään aina. Hänen tätinsä Ruusa Pitkäkangas oli ompelija ja opetti ompeluun liittyviä asioita niin kummitytölleen kuin tyttärilleenkin. Haapaveden yhteiskoulun käsityönopettaja Lempi Sane oli suuri esikuva, joka opetti jo oppikoululaisille taitoja, jotka kuuluivat käsityönopettajaseminaarin oppimäärään, mm. kaavoituksen muotoilemalla. Sane toi usein omia käsitöitään oppilailleen nähtäväksi, ja suurimman vaikutuksen teki vanhasta hameesta tehty lapsen takki, jonka karvakauluksen alapuoli oli koottu saumanvarojen murusista; kappaleita oli 40. Tekstiilien kierrätysideologia on peräisin pula-ajalta, mutta omien opettajien esimerkki kannusti kehittämään materiaalinuukuutta. Käsityönopettajaopiston lehtori Irja Teerisuo suhtautui myös hyvin rakentavasti uusiokäyttöön ja kierrätykseen: hän kirjoitti mm. oppikirjan Vanhasta uutta.