[Kuva: Eira Eräntie lapsena]

Eira Eräntie syntyi 40-luvun lopulla kotona – kuten moni 40- ja 50-luvun lapsi. Eira oli ainoa lapsi perheessä, mutta yksin ei hänen tarvinnut lapsuuttaan viettää suuressa Eräntien kiinteistössä. Leikkitoverina oli serkkuja ja muita sukulaisia. – Se talo rakennettiin 20- luvulla, kun isoisä Kaarlo Eräntie oli lähtenyt Suomenselän toimitusjohtajan tehtävistä ja päätti perustaa oman kaupan, Eira Teikari, niin kuin hänen nykyinen nimensä kuuluu, kertaa sukunsa historiaa.

[Kuva: Eira Eräntien vanhemmat]
Eiran vanhemmat Satu ja Pekka Eräntie

Eiralle suku on rakas, ja siksi hän on tehnyt kovasti töitä historian pimeiden sivujen avaamiseksi. Edesmenneen isänsä Pekka Eräntien kiinteistön olohuoneessa on useita valokuva-albumeja ja niiden sisältönä jämptisti järjestettyjä kuvia seikkaperäisin tekstein. Eira Teikaria kiinnostaisi sukututkimuksen tekeminen. Albumin etusivulla onkin jo koottuna sukupuu, joka ulottuu aina 1450-luvulle saakka. – Tietoja on sen vuoksi vaikea saada, kun kirkonkirjoihin asiat on kirjattu miehen suvun mukaan.

Suvun keskellä

[Kuva: Kaarlo Eräntie]
Kaarlo Eräntie
[Kuva: Flora Eräntie]
Flora Eräntie

Mutta palataan ajassa taaksepäin, 40-luvun loppuun Eräntien kaupalle. Muistan, että meitä asui kolme perhettä siinä talossa sekä isovanhemmat Kaarlo ja Flora. Eira Teikarin mukaan Kaarlo Eräntien perheessä oli tapana, että lapset asuivat naimisiin mentyäänkin kotona, milloin tilaa oli. Kun yksi muutti perheen kasvaessa pois, tuli tilaa toiselle.

– Floralla ja Kaarlolla oli seitsemän lasta ja kaksi ottolasta. Isäni oli omista lapsista toiseksi nuorin. Emme kuitenkaan asuneet kauaa isovanhempien luona, koska muutimme Lapualle minun ollessa 4-vuotias. Lapualla perhe ei viipynyt pitkään. Kun Eira oli kansakoulun ensimmäisellä luokalla, perhe muutti takaisin Haapajärvelle. Ja serkusten leikit jatkuivat.

Lapsuudesta on jäänyt mieleen isoisä Kaarlon kaupanteko. Usein kauppoihin liittyi pompooseja eli kaupantekijäisiä. – Flora oli käynyt kaupassa ja Kaarlo ruukasi tarjota viehkeille naisille pompooseja eli oikeammin Monpensiere-karkkeja. Floran mielestä tuleva puoliso tarjosi kuulemma kitsaasti pompooseja, Eira nauraa vanhemmiltaan kuulemaansa tarinaa.

[Kuva: Haapajärven voimistelujoukkue]
Haapajärven 80-henkinen joukkue Helsingin suurkisoissa

Eira viihtyi kesäisin erityisen hyvin uimalaitoksella. Maaselkä-lehti ehti uutisoimaan nuoren Eiran menestyksen uimarina heti 60-luvun alussa. – Taisi olla, että sain kymmenen piirinmestaruutta uinnissa, Eira muistelee ja löytää albumistaan kuvan vanhasta uimalaitoksesta. Perässä seuraa kuvia retkistä ja matkoista, sukua yhdessä – ja suurkisakuva vuodelta 1966. Suurkisoissa Eira Eräntie oli yksi ryhmänjohtajista ja haapajärvisten voimistelijoiden kouluttajista.

Askelma askelmalta

Liikunnalliselle nuorelle naiselle oli uravalinta selvä. Hän lähti lukemaan Jyväskylään liikuntatieteellisen teoreettiselle linjalle. – Opintosuunta päätettiin kuitenkin lakkauttaa. Kansaterveyslainsäädännössä oli suunnitelmat ennalta ehkäisevän terveydenhuollon perustamiseen, mutta siihen ei ollut varaa. Näin tutkijoille ja hallintovirkamiehille, jotka Jyväskylästä olisivat valmistuneet, ei olisi ollut töitä. – Meille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä lääketieteelliseen tiedekuntaan. Meistä kahdestatoista minä yhden toisen kanssa jatkoin aloittamani opintoni loppuun, koska katsoin tuolloin, että ennalta ehkäisevä hoito on yhtä tärkeää kuin lääketieteellinen hoito. Tuohon aikaan 60-luvulla virisi työelämän tutkimus. Selviteltiin muun muassa, miten erilaisilla työasennoilla ja -välineillä voidaan työtä helpottaa, ja tutkittiin työnrasittavuutta.

– Hain vuonna 1971 ruotsinkielistä työelämän tutkijan virkaa Pohjoismaiden neuvostosta. Pääsin, vaikka kielet olivat olleet minulle vaikeita aineita koulussa, Eira Teikari naurahtaa, ja hänen puolisonsa Veikko Teikari puistelee epäuskoisena päätään. Ministerineuvostosta minut kutsuttiin asiantuntijaksi YK:n organisaatioon ja tehtäviin. Myös bilateraalisen kaupan kiemurat silloisen Neuvostoliiton kanssa kävivät Teikarille tutuiksi.

– Muistan, kun neuvoteltiin turvasaappaista. Toinen osapuoli esitti puolen miljoonan saappaan koe-erän lähettämistä. Mittakaavaero oli melkoinen. Kaiken kaikkiaan neuvottelut naapurin kanssa olivat hauskoja ja yllättäviäkin. Pohjoismaiden neuvostoa seurasi Maatalousyrittäjien Eläkelaitos. Uudessa työpaikassa Teikari pääsi katsomaan käytännössä, mitä tutkimustietojen täytäntöönpano todellisuudessa merkitsi.

– Lähdin rakentamaan tyhjästä maatalousyrittäjien työsuojelutoimintaa. Silloin törmäsimme muun muassa homepölyongelmiin. Sitten ura jatkui Johtamistaidon opistoon. Seuraavaksi pätevä osaaja palkattiin Kansa-yhtiöiden henkilöstön kehittämispäälliköksi. – Siihen yhtiöön menin etsimään kriisikokemusta. Oma firma kangasteli jo varhaisessa vaiheessa mielessäni. Kun sitten tultiin vuoteen 1991, perustin oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen. Elettiin lama-aikaa, mutta siinä huomasi, miten pienellä porukalla silti voi saada tulosta aikaan.

Eira kiittelee entistä ministerineuvoston kollegaansa, joka patisti perustamaan firman ja antoi tuoreelle konsultointiyritykselle vuodeksi töitä projekteillaan. Sen jälkeen entisten kontaktien avulla alkoi yritykselle sadella uusia töitä. Hyvä kello kuului kauas.

[Kuva: Veikko ja Eira Teikari]
Veikko ja Eira Teikari Haapajärvellä kesällä 2004. © Maaselkä-lehti

– Nyt olisi edessä sukupolvenvaihdos. Poikamme Mika on kiinnostunut firmasta. Hänellä on tähän sopiva koulutuskin, kun on psykologi. Kauas ei omena ole puusta pudonnut. Isä Veikko Teikari on Helsingin teknillisen korkeakoulun työpsykologian ja johtamistaidon professori. Tytär Taru taas on lääkäri, jolla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttaminen on verissä. Takana ovat työjaksot Intiassa, Nepalissa, Vietnamissa, Jamaikalla ja viimeksi Kolumbiassa.

Jos työkiireet Eira Teikarilla vähänkin hellittävät, jatkuvat kiireet sukututkimuksen parissa. Nytkin harrastusta viedään työn ohessa eteenpäin. – Oikeasti olen muuten kotoisin Karjalohjalta, ja tuorein tieto kertoo, että Enqvistien sukupuu yltää siellä aina 1200-luvulle.

Eira Eräntien moni haapajärvinen muistaa menestyvänä urheilijatyttönä. Tänä päivänä Eira Teikari vaikuttaa Helsingissä, missä hän vetää omaa johtamistaidon konsultointiyritystä.