Rämeen Mari on valtuustoehdokkaana syksyn kunnallisvaaleissa. Maakunnan Lukon toimittaja kävi äskettäin haastattelemassa emäntä Mari Rämettä hänen ohjelmastaan mikäli vaalit sujuvat parhain päin.

– Minun ohjelmani alkaa siitä, että kaikille niille akoille, jotka työssään vakituisesti joutuvat käyttämään kumisaappaita, kunta antaa kesälahjana kesäkengät, semmoiset keveät lipposet vastapainoksi syksyn, talven ja kevään saappaille. Se olisi semmoinen moraalinen tunnustus, joka ei voisi olla tekemättä vaikutusta.

– Entä semmoinen henkinen ohjelma, semmoinen valistuspuoli? toimittaja kysyi.

– Joo, kyllä siitäkin ohjelma on. Tarkoitan että kaikille akoille, jotka eivät koskaan ehdi käymään missään valistus- ja ehostustilaisuuksissa, järjestetään tällainen mahdollisuus. Jonkinlainen kotisijainen kunnan puolesta ja sitten tietysti ilmainen kyyti Rämeeltä kirkolle joko traktorin lavalla, linja-autossa tai muulla pelillä. Ei sillä niin ole väliä kunhan vain eteenpäin pääsee. Akat kun ovat vuosisatoja taaperrelleet paremminkin häntäpäässä tai eivät missään. Olla köllöttäneet vain niin kuin on oletettu.

– Jaa, entä mitähän muuta henkisellä puolella vielä? jatkaa toimittaja.

– Joku naistenlehti ilmaiseksi puoleksi vuodeksi niin että nähtäisiin, miten herroissa eletään. Myös ensistä suurempi kirjasto Rämeen kylälle ja mitäpä nyt pikkusen vähän muitakin valistus- ja hauskutusseikkoja.

– Sitten meidän pitäisi sorvata jonkinlainen teksti emännän valitsijamiesten maksamaan henkilökohtaiseen vaali-ilmoitukseen, joka piakkoin julkaistaan Maakunnan Lukossa, puhui toimittaja.

Mari oli olevinaan tuokion hämmästynyt, mutta hämmästys muuttui hetki hetkeltä oveluudeksi ja sitten Mari loihe lausumaan:

– Jos nyt oikein totta puhun minulla on jo valmiina teksti siihen. Semmonen tehostus tai ehostus, miten nyt vain. Ja se kuuluu näin:

Jos on sulla köyhyys, hätä,
äänestä vain akkaa tätä
murhees helmaani vain jätä
– alkaa sulle riemun hetket
hauskat kirkonkyläretket.
Uuden ulsterin saat heti
kunhan käsi viivan veti
tämän akan nimen alle.
Etpäs ääntäs paremmalle
antaa voi kuin annat mulle –
elämältä kiusatulle…

Ja sitten toimittaja sanoi että joo’o että kyllä kelpaa ja että kyllä tehokasta on, melkein liiankin tehokasta, mutta sittenpähän auttaa. Otti ja vei paperin mennessään.